Kuoreveden kirkko edustaa Antti Piimäsen kehittämää lounaissuomalaista pitkäkirkkotyyppiä. Kirkkotyypin tausta liittyy kuninkaalliseen määräykseen vuodelta 1759, jossa mm. kehotettiin välttämään erillisiä kellotapuleita. Niinpä turkulainen rakennusmestari Anders Piimänen kehitti ratkaisun, jossa Lounais-Suomessa käytetty barokkityyliseen sipuliin päättyvä tapuli rakennettiin kirkon länsipäätyä vasten.

Kuoreveden kirkko on tyypiltään länsitornillinen pitkäkirkko. Suorakaiteen muotoisen kirkkosalin molemmilla puolilla on vastakkain sijoitetut runkohuoneen korkuiset, mutta harjakorkeudeltaan sitä matalammat kylkiäiset. Niistä eteläpuoleinen avautuu kirkkosaliin ja pohjoispuoleinen toimi alun perin sakaristona. Vuoden 1915 muutoksissa se liitettiin kirkkosaliin ja sakaristo rakennettiin kirkon itäpäätyyn kuoriosan jatkeeksi.