Neljänkymmenen vuoden ikään ehtineessä Jyryssä toiminta laajeni vauhdilla. Kuntourheilua järjestettiin yhteistyössä kunnan ja ay-liikkeen kanssa, ja nuoriso- sekä raittiustyöhön kuuluivat olennaisesti leirit, retket ja juhlat. Jyryläiset osallistuivat myös ahkerasti TUL:n liittojuhliin ja muihin tapahtumiin. Jämsänkosken uimahallin valmistuttua 1971 merkitsi tämä uintiharrastuksen uutta nousua Jyryssä, ja yhteiset harjoitukset Ilveksen uimareiden kanssa alkoivat. 1970-luvulla hankittiin myös seuralle oma pienoisbussi sekä halli Myllymäen teollisuusalueelta. Uudet hankinnat olivat mahdollisia juuri Jyryn talouden kohentumisen vuoksi. Jäsenmäärä kasvoi reilusti yli yhdeksäänsataan, ja seuran perusta oli taloudellisesti kunnossa.

Ilveksen ja Jyryn keskinäinen yhteistyö tiivistyi 1970-luvun mittaan. Seurat järjestivät yhdessä mm. Kävellen kuntoon –kampanjoita, Jämsänkoski-hölkkää, Yhtyneiden Paperitehtaiden liikuntapäiviä ja kunnan juhannusjuhlia. Ilveksen ja Jyryn resurssit yhdistämällä saatiin aikaiseksi isompia liikuntatapahtumia, ja välien normalisointi palveli pitkällä tähtäimellä kummankin etuja.

Jämsänkosken puitteet tarjosivat parhaat edellytykset uinnin ja yleisurheilun harrastamiseen. Uimahallia remontoitiin 1980-luvun alussa ja Oinaalan kentän perusparannustyö valmistui 1985. 1986–90 järjestetyt Oinaala Gamesit keräsivät Jämsänkoskelle joukon kansallisia ja kansainvälisiä huippuja. Perinteisten lajiensa lisäksi jyryläiset niittivät mainetta 1980-luvun mittaan niin painissa kuin mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Hyppääjät käyttivät pitkään Spede Pasasen suunnittelemaa ns. linkomäkeä, mutta 1988 kaupunki myönsi standardit täyttävää uutta hyppyrimäkeä varten 100 000 markan lainan.