Eri voimailulajit, joista voimistelu on klassisin esimerkki, ovat aina kuuluneet työväenseurojen ohjelmistoon. Voimistelua harrastettiin Jämsänjokilaaksossa jo ennen Jyryn perustamista. Kilpamielessä laji hiipui harrastajien ja ohjaajien puutteeseen 1930-luvulla, mutta toimintaa harjoitettiin vielä sotienkin jälkeen esimerkiksi TUL:n liittojuhlien näytöksiä silmälläpitäen. Näytöksiin saatiinkin koottua mukavia määriä nuoria jyryläisiä.

1930-luvun vaikeina vuosina nyrkkeily oli käytännössä harvoja seuran lajeja, jossa yllettiin piirinmestaruuksiin asti. 1950-luvulle tultaessa nyrkkeilyn tilalle nousi paini, jossa harjoituspaikkana toimi alusta alkaen Ilveslinnan painisali. Aktiivisenä harjoitusten vetäjänä kunnostautui mm. kunnan raittiussihteeri Heikki Marjonen. Myös 1950-luvun lopulla rakennetulla Arvelan lavalla pidettiin kesäisin painikilpailuja.

Olympiatason voimannostajan Aimo Niemisen muutto paikkakunnalle 1970-luvulla antoi sykäyksen myös painonnoston aloittamiselle. Lupaavista painijoista jo nuorten sarjoissa loistanut Kari Turunen nappasi 1979 ammattikoulujen Suomen mestaruuden, sekä seuraavana vuonna SM-pronssia nuorten vapaapainissa ja TUL:n kultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa. Kari jatkoi myöhemmin uraansa Vantaalla ja voitti urallaan kaikkiaan 10 SM-mitalia viidentoista TUL:n mestaruuden oheen. Karin lisäksi 1980-luvulla Johnny Väisänen ylsi vapaapainin Suomen mestariksi 1984 ja 1988. Muita menestyneitä jyryläisiä olivat mm. Pauli Ruuskanen ja Harry Väisänen.

1980-luvun lopulla pidetyt Kyösti "Köpi"Lehtosen nimikko- ja muistopainit keräsivät Jämsänkoskelle hyvän määrän ulkomaisia osanottajia. TUL:n nuorten huipputasolle noussut Pekka Koljander on 1990-luvun loppupuoliskolta alkaen kantanut päävastuun Jyryn painiharjoitusten ohjaamisesta. Harjoituksia pidetään edelleen Ilveslinnassa, ja seuran painiperinteitä on jatkanut aktiivisesti noin kymmenen pojan kokoinen, piirinmestaruuksiinkin yltänyt joukko.