Joonas Vuolle-Apiala syntyi 1.12.1874 Jämsässä, kuoli 5.3.1930, 55 vuoden  ikäisenä. Hänen jälkeensä jäivät puoliso ja aikuiset lapset Irja ja Esko. Perhe omisti Vitikkalan maatilan.

Kun hän vuoden 1918 kesällä sai haltuunsa v. 1917 joulukuussa valmistuneen, Jämsän Työväenyhdistyksen talon, niin hän perusti siihen puunjalostustehtaan. Tehtaassa oli puusepän koneita ja työssä muutamia kirvesmiehiä. Siellä valmistettiin mm. ovia, oven- ja ikkunan puitteita. Tehtaan toiminta loppui kuitenkin noin puolen vuoden kuluttua, koska tehdas paloi perustuksiaan myöten huhtikuussa v. 1919.

Tehtaan perustamisvaiheessa Vuolle-Apiala oli kuulema lausunut pojalleen, että "sosialistit eivät määrää enää koskaan tässä talossa". Kuitenkin kävi niin, ettei kukaan määrännyt siellä, sillä tehdas paloi puolen vuoden kuluttua. Tuo tulipalo ei lamauttanut Joonas Vuolle-Apialaa, sillä hän perusti v. 1924 sen tilalle puunjalostustehtaan omistamansa Vitikkalan sahan rakennukseen, sitä varten rakennettuun osaan toiminimellä Osakeyhtiö Jämsän Puunjalostustehdas. Tehtaan johtajana toimi Joonas Vuolle-Apiala.

Tehtaassa oli heti alusta lähtien tarvittavat koneet, etupäässä ovien ja ikkunoiden kehyksien valmistamista varten. Työaika tehtaalla oli 46 tuntia viikossa. Työntekijöitä oli enintään 40. Niistä oli ammattitaitoisia konepuuseppiä viisi, sillä puusepät olivat joko kirvesmiehiä, Lindemanin nahkatehtaalta tai muista ammateista tulleita työntekijöitä, ja muutamia puuseppiä oli myös Jämsän ulkopuolelta.

Todettakoon, että siellä oli työssä sittemmin tunnetuksi tulleita jämsäläisiä puuseppiä, mm. työnjohtajana Emil Hurme vuosina 1924 - 28, hänen veljensä Ali Nieminen, Lauri Enroos, Viljo Hellman, Topias Nieminen ja Paavo Nieminen, olivat harjoittelijoina, Hurmetta lukuunottamatta.

Joonas Vuolle-Apialan luonnetta kuvatakseni muistuu mieleeni silloisten kunnallismiesten kertoman mukaan se, että hänellä oli siinä määrin määräävä luonne, että hän aina hiukan tavoitteli itselleen arvovaltaa. Tämän lisäksi vielä tuon aikakauden työoloja kuvaava esimerkki, jonka Ali Nieminen kertoi työläisten palkkojen tarkistusta koskevasta tapahtumasta seuraavasti:

"Kun Jämsän puusepät perustivat 1920-luvun puolivälissä puuseppien ammattiosaston, joka siihen aikaan oli merkittävä tapaus Jämsässä, sillä se oli ensimmäinen täällä, Jämsänkosken paperitehtaan työntekijäin ammattiosastoa lukunottamatta. Jäseneksi siihen olivat liittyneet Patisen ja Lindenin puusepät sekä Vitikkalan tehtaan puuseppiä. Kun puuseppien osaston nimissä lähetettiin kirjallinen pyyntö edellä mainittujen liikkeiden omistajille, joita pyydettiin neuvotteluun puuseppien osaston edustajien kanssa, sillä palkat olivat jääneet jälkeen yleisestä tasosta. Kirjelmä aiheutti sen, että Vitikkalan tehtaan omistaja Vuolle-Apiala kutsui kaikki tehtaan työläiset kokoon, jonka jälkeen hän ilmoitti mahtavasti, ettei hän tule neuvottelemaan palkkojen tarkistuksesta. Samalla hän nuhteli työläisiä moisesta puuhasta. Työläiset eivät käyttäneet yhtään puhevuoroa, sillä he olivat ennakolta tietoisia siitä, että Vitikkalan tehtaalla työnantaja ottaa näin kielteisen kannan ammattiosaston nimissä tehtyyn esitykseen, kuten tuohon aikaan vielä muuallakin samalla tavalla yleensä tapahtui. Sillä vasta sen jälkeen, kun kansalaissopu oli ilmeinen talvisodan aikana, vuonna 1940 tammikuussa, Työnantajain keskusliitto tunnusti työntekijäin ammatilliset järjestöt neuvotteluosapuoliksi palkka- ja työoloja koskevissa kysymyksissä."

Joonas Vuolle-Apialan kuoltua hänen poikansa Esko johti puunjalostustehdasta vielä muutaman vuoden. Sen jälkeen tehdas siirtyi erään Keravalla toimivan liikkeen omistukseen, joka lopetti 1950-luvulla Vitikkalan puunjalostustehtaan toiminnan. Näin ollen tehdas oli toiminut lähes 30 vuotta.