This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Jämsän yhteiskoulu

Jämsänjokilaakson alueelle perustettiin aktiivisesti kouluja jo 1800-luvun lopulla. Kuitenkin peruskoulutuksen jälkeistä opetusta oli tarjolla paikkakunnalla vain yksityisopettajien johdolla, kunnes 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä varakkaiden jämsäläisperheiden keskuudessa syntyi ajatus oman oppikoulun perustamisesta.

Yhteiskoulun asiaa ajamaan perustettiin toimikunta vuonna 1905. Hanketta varten perustettiin Kustaa Vuolle-Apialan johdolla osakeyhtiö, jolla rahoitettaisiin koulun rakentaminen ja toiminta. Suurin osa osakkeenomistajista oli jämsäläisiä, kuten sotakamreeri Hugo Palmroth, Kustaa Vuolle-Apiala, apteekkari Spolander ja kauppias Popoff. Perustettavan koulun esikuvana oli perustajajäsenillä Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu. Jämsän suomalainen yhteiskoulu aloitti taipaleensa  1.9.1905 vuokrahuoneistossa.

Jämsän suomalaisen yhteiskoulun koulurakennuksen suunnittelijaksi palkattiin vuonna 1905 tunnettu, Jyväskylässä vaikuttanut arkkitehti ja seminaarin lehtori Yrjö Blomstedt.  Blomstedin arkkitehtuuria leimasi jugend-tyylin peruselementit, joissa tuntui kansallisromanttinen henki. Blomstedin arkkitehtuuri sai vaikutteensa kansankulttuurin koristeaiheista ja työmenetelmistä, joista arkkitehti oli suunnattoman kiinnostunut. Jämsäläisten vaatimuksena oli, että koulurakennuksessa olisi viisi luokkahuonetta ja opettajien tilat sekä salitiloja. Samalla arkkitehdille esitettiin toive siitä, että rakennus suunniteltaisiin niin, että sitä olisi mahdollista myöhemmin laajentaa. Blomstedtin piirustuksien mukaan toteutettu koulurakennus valmistui 1909.

ävyttämää jugArkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema yhteiskoulu


Yrjö Blomstedtin muita tunnettuja arkkitehtuurisuunnitelmia ovat ollet muun muassa Keski-Suomen opiston alue Suolahdessa (1912 ), Äänekosken ja Uuraisten kirkot. Hän on suunnitellut myös  Jyväskylään Schaumannin vaneritehtaan rakennuksia sekä useita muita, pienempiä rakennuskohteita ympäri Keski-Suomea.

Jämsän suomalainen yhteiskoulu oli suurikokoinen, jugendin ja kansallisromantiikan henkeen suunniteltu puurakennus. Arkkitehtuuriltaan yhteiskoulu oli varsin persoonallinen, rakennusmassoiltaan vaihteleviin korkeuksiin nouseva aumakattoinen rakennus. Rakennuksen yhden sisäänkäynnin yhteyteen Blomstedt suunnitteli torniaiheen, jonka kattomuodosta ja rakenteesta sai koulu lopulta kansan suussa lempinimekseen Tattikoulu.

Yhteiskoulussa oli korkea, luonnonkivisistä paaseista tehty kivijalka ja monia taidokkaita yksityiskohtia, kuten erkkerimäisiä kattoikkunoita. Rakennus oli pohjapinta-alaltaan varsin suuri ja se oli kahden kerroksen korkuinen. Koulurakennus poikkesi paljon totusta rakennusmuodosta, sillä sen erilaiset ulkonemat ja sisäänvedot sekä kattomuotojen vaihtelevuus  tekivät rakennuksesta monimuotoisen ja poikkeuksellisen ilmiön alueella. Sellaista ei ollut aikaisemmin paikkakunnalla nähty, eikä sen jälkeen enää tultu näkemään.

Koulua laajennettiin vuonna 1919, jolloin päätettiin Suomalaisen Yhteiskoulun oheen perustaa maanviljelyslyseo, joka myöhemmin muutettiin reaalilyseoksi, edeltämään nykyistä yläastetta ja lukiota. Tarvetta oli rakentaa uusi, suurempi koulu vastaamaan niin kasvaviin oppilasmääriin kuin muuttuneisiin tilavaatimuksiinkin. Uusi koulurakennus nousi vanhan puukoulun viereen vuonna 1952. Modernin ajan yhteiskoulun, nykyisen Seppolan yläasteen harjannostajaiset pidettiin elokuun 5. päivänä 1952. Vanha puukoulu sai kuitenkin jäädä vielä paikoilleen ja siellä järjestettiin opetusta vielä muutaman vuosikymmenen ajan. Vanha puukoulu purettiin 1970-luvun lopulla, kun Seppolan koulua laajennettiin ja remontoitiin.