This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Jämsän komeat pytingit - empire-tyylin helmiä
Jämsän ja Jämsänkosken alueella on useita 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevia tiloja, joiden rakennukset kertovat ulkoasullaan vauraan ja tyylitietoisen väestön asumisesta. Suurten talonpoikaistilojen päärakennukset rakennettiin 1800-luvun alkupuolella empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. Empire- eli keisarityyli levisi Suomeen 1800-luvun alussa Venäjältä ja se oli eräs muunnelma uusklassismin muotokielestä, jonka koristeaiheet periytyivät antiikin Kreikasta. Tyypillisiä empire-koristeaiheita olivat leveä vaakalaudoitus, sisääntulon päälle tehdyt päätykolmiot, aumakatto sekä erilaiset nurkkapilasterit ja pylväsaiheet. Jämsään empirevaikutteet tulivat pääsääntöisesti länsirannikolta, Pohjanmaan kautta.
Jämsä ja Jämsänkoski ovat poikkeuksellisia alueita Keski-Suomessa, sillä vain täällä on rakennettu näin runsas määrä empiretyylisiä suurtiloja, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme saakka. Ruotsula (1824), Kuikka (1836), Iso-Koljosen entinen vieraspytinki (1827), Patajoki, Säyrylä ja Koskenpään Honkanen (1830 - 1840-luvut) saivat tuolloin suurikokoiset ja näyttävät päärakennuksensa. Vitikkalan kartanossakin oli empiretyylinen 1860-luvulla rakennettu päärakennus, joka muutettiin 1800-luvun lopulla nykyiseen uusrenessanssimaiseen ulkoasuunsa.
Rakentajia Pohjanmaalta
Perimätiedon mukaan näitä empiretaloja oli rakentamassa Jämsän seudulla pohjalaiset kirvesmiehet, jotka toivat tämän uuden tyylin mukanaan sisämaahan. Taidokkaina kirvesmiehinä tunnetut ja ruotsinkielisen, "sivistyneen" rannikkoseudun uudet tyylit tuntevina, oli pohjalaisille rakentajille kysyntää. Toisaalta myös paikkakunnan omat miehet olivat myös empiretaloja rakentamassa. Osa heistä kävi nimittäin Turussa opiskelemassa rakennusmestareiden ja maalarimestareiden kisälleinä, jolloin myös he levittivät tätä uutta empiretyyliä kotiseudulleen.
Empiren tyylipiirteitä
Päärakennuksia koristivat rakennuksen kulmissa olevat tyylitellyt joonialaiset pilasterit ja ikkunoiden koristeelliset listat. Katot rakennettiin yleensä aumakatoiksi ja otsalaudat niiden alla usein koristeltiin. Päärakennuksiin tehtiin usein umpikuistit, joissa oli komeat kaari-ikkunat ja kaksoispylväät. Jämsän alueen tyypillisenä piirteenä olivat umpikuistit, joissa olivat kaari-ikkunat ja kaksoispylväät.
Empire suosi usein keltaista pääväriä leveissä avosaumaisissa vaakalaudoituksissa, mutta saatettiinpa rakennus maalata joko vihreäksi tai punaiseksikin. Keltaista seinäpintaa korostettiin valkoisilla lankusta muotoilluilla leveillä listoituksilla, jotka loivat mielikuvaa harkoista rakennetusta kivitalosta. Ulkomaalauksessa käytettäviä maaleja saatiin paikkakunnalle mm. maalari Fredrik W. Römanin välityksellä, joka tuotti Turusta empirevärejä.
Vanhan Jämsän empiretalot muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. Suurin osa näistä rakennuksista on yksityisten omistamia ja kunnossapitämiä.
Lisätietoja: http://kirjasto.jamsa.fi/kotiseutu Teksti: Saija Silén Lähteet: Itkonen, Kerttu: Jämsäläisiä empirerakennuksia. 1969 Patjas Auli, Andersson, Päivi ja Ruotsalainen, Paavo: Jämsän rakennusperinnettä. Jämsän kaupunki, 1982 Keski-Suomen museo: Jämsän rakennusinventoinnit Kulha, Keijo K.: Vanha Jämsä 160-luvulta vuoteen 1925, 1974. Museovirasto: Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, 1996. Putkonen, Lauri: Rakennettu kulttuuriympäristö - valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Helsinki 1993. Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954 Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962 Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963 |