Juokslahden kylällä oli useita suuria tiloja, joiden mailla sijaitsi torppia. Tunnettuja Juokslahtelaisia torppia ovat olleet ainakin Sarvela, Mökkilä, Kipsala, Harju, Kuhnula, kukkulanmäki eli Räiskälä, Heilula ja Leväpohja. Heinäkengän tilasta oli erotettu Harhalan torppa. Myös mäkitupalaisia oli Juokslahdessa, esimerkiksi suutari Nestori Lahtinen oli Mäkelän tilan mäkitupa, joka lunastettiin myöhemmin itsenäiseksi. Huuskon tilasta itsenäistyi vuonna 1921 Pitkälä- niminen torppa, joka alkujaan oli ollut nimeltään Uusi-Huusko. Torppakontrahti oli aluksi tehty päätalon sukulaisten kesken 1841, mutta sen torpanoikeudet myytiin vieraalle vuosisadan lopussa. Pitkälän torpan pihapiiri oli rakennettu mäen päälle neliömäiseksi pihapiiriksi.

Juokslahden torppariasutus sijoittui lähinnä Vekkulaan 1810-luvulta lähtien. Vekkula on pitkälti pientilavaltaista, torpparihistorian aluetta, jossa on ollut Seppolan ja Juokslahden tilojen torppareita. Torppia Vekkulassa oli ainakin Huuskon, Tihilän, Peltolan ja Mikkolan tiloilla. Jopa Petäjäveden Kalmarin torppa on sijainnut Vekkulassa.

Teksti
Saija Silén

Lähteet
Keski-Suomen historia osat I - III.
Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot.
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974.
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954.
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962.
Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963.
Valonen , Niilo ja Vuoristo, Osmo: Suomen kansanrakennukset. Vammala 1994.