Asuinrakennuksessa oli tyypillisesti pieniruutuiset lasi-ikkunat valoa antamassa. Rakennus oli yleensä hirsipinnalla ja sileäksi veistetty, nurkkasalvokset saatettiin jättää pitkiksi. Ikkunanpieliin oli usein laitettu yksinkertaiset koristelistat, jotka oli maalattu valkoisella öljymaalilla, vaikka muutoin rakennus saattoi olla harmaantuneella hirsipinnalla.

Kaikissa torpan pihapiirin rakennuksissa oli pärekatto. Osa torpparakennuksista  pystylaudoitettiin muodikkaasti 1900-luvun puolella, jolloin saatettiin tehdä myös lautarakenteinen umpikuisti rakennukseen. Alkuperäinen hirsirunko jäi lautaverhouksen alle.

Ulkoasultaan ja kooltaan torpat jäivät yleensä vaatimattomiksi, sillä vuokralaisilla harvoin oli mahdollisuutta koristaa rakennusta millään ylimääräisellä. Torpan pihapiiriin kuului usein myös yksi tai useampi aitta, riihi, navetta ja (savu)sauna. Lisäksi varakkaimmilla torppareilla saattoi olla hevostalli.

Teksti
Saija Silén

Lähteet
Hänninen, Helena (toim.): Kuoreveden Kirja. Jyväskylä 1991.
Keski-Suomen historia osat I - III.
Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot.
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974.
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan liitto 1992.
Putkonen, Lauri: Rakennettu kulttuuriympäristö - valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Helsinki 1993.
Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia. Valkeakoski 1986.
Seppänen, Heikki: Jämsänkosken Rustholli - Historiikki talosta ja sen asukkaista. Jyväskylä 1990.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954.
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962.
Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963.
Valonen, Niilo ja Vuoristo, Osmo: Suomen kansanrakennukset.Vammala 1994.