This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
|
Kerkkolan suurtilan historiaa
Kerkkola mainitaan yhtenä Jämsän kantatiloista vuoden 1539 maakirjassa, jolloin tilaa isännöi Antti Torkkelinpoika. Hänen jälkeensä tila siirtyi Svanstrupen pappissuvulle vuodesta 1687 lähtien. Svanstrupen suvun hallussa tila oli aina vuoteen 1852, jolloin tilan osti tunnettu jämsäläinen valtionpäivämies Karl Arvelin. Ajan tavan mukaan, mahtitilat muodostuivat useista tiloista, Kerkkola muodostui aluksi Heikkilän, Nokkalan ja Rautialan rälssitiloista. Tila laajeni käsittämään ensin Kosken tilan ja sittemmin vuosikymmenien mittaan myös Ala- ja Ylä-Kerkkolan tilat sekä Änkän. Kosken tilaan yhdistyessään tuli tilasta rustholli eli ratsutila. Myös muita tiloja ostettiin Kerkkolaan kuuluvaksi, esimerkiksi Rekola. Osa tiloista oli lampuotien hoidettavana. Lisäksi tilalla oli useita torppareita sekä muita vuokralaisia. Tilan torppia olivat ainakin Toijala, Syrjälä ja Wirmala.
Arvelinin lesken mentyä uusiin naimisiin Otto Wilhelm Seppäsen kanssa, tila laajeni huomattaviin mittoihin ja sen maatalous tehostui. Otto Seppänen innovoi Kerkkolan tilalle vesijäähdytteisen meijerin, josta vietiin satoja kiloja voita Hangon satamaan. Isäntä Seppänen perusti myös luumyllyn, joilla jauhoi eläinten luita pellon lannoitteeksi. Tämän lisäksi oli Seppäsen ahkera isäntä myös metsätalouden kehittämisessä sekä myös pahimpaan asuntopula-aikaan vuokratalojen rakennuttaja. Jämsänkosken tehtaiden historian tunnetuimpia vuokra-asuntoja oli ns. "Hirsiaravana" tai " Pitkänä Pytinkinä" tunnettu suuri hirsirakennus, jonka oli rakennuttanut Otto W. Seppänen. Kerkkolan tila oli merkittävässä osassa, kun Jämsänkosken itsenäistä kuntaa perustettiin, sillä suuri osa nykyisestä joen länsirannalla sijaitsevasta Jämsänkoskesta on perustettu Kerkkolan tilan maille. Kerkkolan tila jaettiin vuonna 1938 ja siitä muodostettiin kolme tilaa, lisäksi sotien jälkeen tilat pienenivät, kun asutustiloja varten lohkottiin maata. Pajamäki - suvun kesäpaikka
Kerkkoilan naapuriin rakennettiin suvun jälkikasvulle kesähuvilaksi Pajamäki. Sen päärakennus rakennettiin vuonna 1916 ja se oli arkkitehti Oiva Kallion käsialaa. Lautavuokraksen ja maalipinnan se sai kesällä 1925. Rakennuksia oli tällöinkin urakoimassa taitava Joonas Blom, joka oli vastannut myös päärakennuksesta varsinaisella Kerkkoilan tilalla. Pajamäen kaksikuistinen rakennus oli suunniteltu klassistiseen tyyliin päätykolmioineen ja nurkkapilastereineen. Lisäksi siinä oli käytetty kaari-ikkunoita ja katto oli jyrkkä. Arkkitehti Kallio oli yhteydessä Kerkkolan tilaan, sillä hänen veljensä oli naimisissa Arvelinin tyttären, Kerkkolan isäntä Seppäsen tytärpuolen kanssa. Oiva Kallion veli arkkitehti Kauno S. Kallio suunnitteli uuden Jämsän kirkon, Jämsän Kansallis-Osakepankin toimitilat sekä Koskenpään pappilan.
Lähteet: Keijo K.Kulha: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925 Heikki Seppänen: Jämsänkosken rustholli - historiikki talosta ja sen asukkaista. Gummerus Kirjapaino Oy 1990.
|
Upper level
Image gallery
