Iso-Koljosen tila näkyy hyvin mäen kukkulalta, peltojen ja metsän ympäröimänä yksinäistalona Jyväskylästä Jämsään kulkevalle valtatielle. Juokslahden kyläkeskus jää hieman sivummaksi, tien toiselle puolelle. Kuitenkin 1800-luvulla Iso-Koljosen mahtitalo on ollut Juokslahden keskeisimpiä paikkoja.

Tila erotettiin Koljosesta  vuonna 1771, mutta tilat yhdistyivät jälleen 1846. Iso-Koljosen pihapiirissä sijaitseva hyvin säilynyt ja kunnossa pidetty empiretyylinen rakennus on rakennettu vuonna 1827 ja sitä on muutettu  1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Alkujaan se rakennettiin talon vieraspytingiksi.

Umpinaisessa pihapiirissä sijaitsee entisestä pirtistä tehty työväenasunto, jonka katolla on ruokakello ja komea kivinavetta vuodelta 1905. Lisäksi pihapiiriä rajaa kaksikerroksinen umpirintainen luhtiaitta 1800-luvun lopusta, otsallinen pikkuaitta, lautarakenteinen sauna ja taitekattoinen muonamiesten asunto.

Iso-Koljonen on hyvä esimerkki rakennushistoriallisesti arvokkaasta pihapiiristä, jolle on löydetty uusi käyttö. Kukkaismäkenä tunnettu matkailutila on kokemus kävijälle, vanhan mahtitalonpoikastilan tunnelma on yhä läsnä ja sen vanha kivinavetta on muutettu kokous-ja ruokailutiloiksi.

Teksti: Saija Silén

Lähteet:
ARS Suomen taide osat 1 - 3.
Nikula, Riitta: Rakennettu Maisema - Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Keuruu 1993.
Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot.
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974.
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Putkonen, Lauri: Rakennettu kulttuuriympäristö - valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Helsinki 1993.
Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia. Valkeakoski 1986.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962
Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963