Vuosisadan vaihteessa alkoi arkkitehtuurissa uusi aika, kun Euroopassa saksankielisissä maissa jugend-tyylinä sekä Englannissa ja ranskankielisissä maissa vaikuttanut l ´art nouveau- liikkeet saapuivat Suomeen ja yhdistyivät ajan kansallisromanttisiin aatteisiin. Suomessa tyylin aiheita etsittiin vanhasta karjalaisesta ja itäsuomalaisesta rakentamisperinteestä, jonka nähtiin olevan suomalaisuuden ydintä. Tätä historismista vapaata arkkitehtuurityyliä kutsutaan meillä usein jugendin tai kansallisromantiikan nimellä.

Jugend-arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä olivat T:n malliset kolmiosaiset ikkunat, joiden yläosa ja joskus myös alaosa muodostuivat pienistä suorakaiteen muotoisista osista. Lisäksi ikkunanpuitteet olivat raskaampia kuin kertaustyylissä, yksinkertaisia geometrisisiin kuvioihin ja luonnon aiheisiin perustuvia koristeaiheita. Seinäpinnat jätettiin hirrelle tai laudoitettiin leveällä sahapintaisella vaakalaudoituksella, laudotukset tehtiin usein epäsymmetrisesti.

Ikkunoiden koristelistat, ja ulko-ovet saivat gerometrisiin kuvioihin tai luontoon liittyvän muodon ja koristelun, jota saatettiin korostaa puuleikkauksilla. Lisäksi käytettiin vuorilistoja ja harjaosien puuristikko-koristeita. Kattomuotona käytettiin yleisesti taitekattoa. Rakennusten värimaailma siirtyi kohti tummia, murrettuja sävyjä kuten tumman vihreää ja ruskeaa.

Jugend oli varsin suosittu tyyli seudullamme vuosisadan alussa ja se näkyi yksityisten rakennuksien lisäksi myös julkisissa rakennuksissa. Vanha yhteiskoulu, useat seurantalot sekä pienet liiketilat saivat vaikutteita tästä kansallisromantiikan liikkeestä, joka suosi rakennuksissa hirsipintoja.  Jugendin henkeen rakennettuja päärakennuksia on Jämsässä ja sen naapurikunnissa  säilynyt useita. Huomattavimmat niistä ovat Savon tila Kuoreveden Suinulassa, Uusi-Tikka Jämsässä ja Iso-Hyppölä Jämsässä.

Savon tila on vanha, jo 1500-luvulla maakirjaan merkittynä ollut alueen kantatila. Savon tila on ollut alueen vanha vaikuttajatila, jonka kautta ovat myöhemmin saapuneet Suinulaan niin uusimmat maatalousinnovaatiot kuin tekninen kehityskin.

Savon nykyinen maatilakeskus on rakennustoimisto Heikki Tiitolan suunnittelema.Tilan jugend-tyylinen, suuri hirsirunkoinen ja lautavuorattu päärakennus valmistui 1918. Koristeaiheina rakennuksessa on käytetty puuristikoita sekä  ikkunoiden kaarevia koristelistoja. Vyöhykkeisiin jaettu väritys oli tyypillistä jugend-ajan rakennuksille maaseudulla. Savon tilan päärakennuksessa on lisäksi kaunis lasikuisti sekä avokuistin päälle rakennettu tapulimainen ruokakello.

Pihapiirin läpi kulkevan tien toisella puolella on komea, myös jugendtyylinen lohkokivinavetta vuodelta 1906. Savon pihapiirissä sijaitsee myös kaksikerroksinen kookas hirsiaitta, rapattu tallirakennusvuodelta 1927, lohkokivinen säterikattoinen viljamakasiini ja muutama muu piharakennus. Savon tilalla on ollut torppakontrahteja ainakin 1770-luvulta lähtien. Läheiselle talon peltoaukealle on rakennettu 1930-luvulla Paavo Savon perustama nelikerroksinen sementtitiilinen mylly, joka toimi Kuoreveden vehnämyllynä vuodesta 1936 aina 1970-luvulle saakka aluksi höyryvoimalla toimiva generaattori. Lisäksi tilalla toimi Savon kattotiilitehdas ja sementtivalimo.

Savon tilan maille Meijerinmäkeen rakennettiin myös Suinulan koulu. Savon tilan puista rakennettiin myös uusi nuorisoseura Nysän seurantalo palaneen tilalle. Rakennus on yksityisomistuksessa.

Teksti: Saija Silén

Lähteet:
ARS Suomen taide osat 1 - 3.
Hänninen, Helena (toim.): Kuoreveden Kirja. Jyväskylä 1991.
Nikula, Riitta: Rakennettu Maisema - Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Keuruu 1993.
Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974.
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan liitto 1992.
Putkonen, Lauri: Rakennettu kulttuuriympäristö - valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Helsinki 1993.
Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia. Valkeakoski 1986.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962