Tunnetuimpia epävirallisia virkataloja lienee ollut Tauriala, joka oli nimismies ja sotakamreeri Hugo Palmrothin kotina ja samalla virkatalona. Palmroth osti vuonna 1874 Ala-Taurialan ja Ala-Apialan tilat Hypoteekkiyhdistykseltä. Taurialan päärakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Backmansson nimismies Palmrothin tilauksesta. Rakentamisesta vastasivat taitavat pohjalaiset kirvesmiehet, joiden käsissä syntyivät rakennuksen komeat lasi- ja avokuistit. Palmrothin talosta tulikin komea kertaustyylinen rakennus Jämsänjoen varteen, jonne neuvoa tarvitsevat ja virka-asioita hoitavat löysivät helposti. Tauriala toimikin nimismiehen virka-asuntona vuodet 1875 - 1920.

Rakennus edustaa näyttävää kertaustyylistä rakentamista, jossa mukana on vaikutteita nikkarityylistä taidokkaiden puukoristeiden ja lasiverantojen muodossa. Taurialan kuusiruutuisilla risti-ikkunoilla on koristeelliset kehykset, rakennuksen keskikohtaa on korostettu poikkipäädyllä ja kuistilla, vuoraus on kertaustyylin mukaan vyöhykkeisiin jaettuja sitä rytmittävät pilasterit. Pihapiirissä on myös pieni huvimaja, muutama aittarakennus sekä tallit. Rakennus on  yksityisessä omistuksessa.

Teksti: Saija Silén

Lähteet:
ARS Suomen taide osat 1 - 3.
Nikula, Riitta: Rakennettu Maisema - Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Keuruu 1993.
Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974.
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Putkonen, Lauri: Rakennettu kulttuuriympäristö - valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Helsinki 1993.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962