Vanhan puukoulun tultua huonoon kuntoon ja ahtaaksi kasvaville oppilasmäärille, vanhan yhteiskoulun, tattikoulun, viereen päätettiin rakentaa uusi ja suurempi koulurakennus. Uuden koulutalon piirustukset tilattiin arkkitehti Toivo Löyskältä. Arkkitehti Löyskä on suunnitellut muun muassa Munkkiniemen yhteiskoulun vuonna 1951 sekä Helsinkiin Elannon leipomorakennuksen laajennusosia 1941 - 43. Risto ja Toivo Löyskä suunnittelivat myös punatiilisen Vitikkalan kansa- ja kansalaiskoulun Jämsään vuonna 1962.

Modernin ajan yhteiskoulun, nykyisen Seppolan yläasteen harjannostajaiset pidettiin elokuun 5. päivänä 1952. Viimeisetkin luokat saattoivat siirtyä uuteen koulutaloon syksyllä 1953. Uusi kolmekerroksinen koulurakennus oli rakennettu punatiilestä ja sen ulkopinnat olivat ajan kouluarkkitehtuurin tyylipiirteitä noudattaen rapattu karkeaksi ja maalattu ruskeaksi. Julkisivuja jäsensivät pitkät ikkunarivistöt sekä pitkää seinäpintaa pystysuunnassa vaihtelua toivat tummemmat värivyöhykkeet, jotka osoittivat ulospäin rakennuksen sisällä olevien käytävien paikat. Löyskän suunnittelema koulurakennus vastasi pitkälti sitä kouluarkkitehtuurin perustyyppiä, joka oli vallalla 1950-luvulla kaikkialla maassamme.

Puuttuva voimistelusali päätettiin rakentaa samana vuonna. Uuteen rakennukseen tulisivat myös opetus- ja koulukeittiöt, ruokailuaula, kaksi luokkahuonetta, näyttämölle sijoitettava laululuokka sekä suihku- ja pukuhuoneet. Rakennus valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1955. Puukoulu säilyi yhä uuden kivikoulun vieressä ja siellä järjestettiin kansakouluopetusta aina 1960-luvulle saakka.

Vanha puukoulu purettiin viimein 1970-luvun lopulla kun koulua laajennettiin ja uudempi koulurakennus peruskorjattiin. Tämä laajennusosa, jonne sijoitettiin ruokala oli yksinkerroksinen, matala rakennusosa, muodostaen L-muotoisen kokonaisuuden vanhemman koulurakennuksen kanssa. Siipiosa sai jäädä punatiilipinnalle, eikä sitä rapattu. Poikkeuksellisena julkisivun koristeaiheena on sen kadunpuoleinen julkisivu, joka koristettiin suurin lasitiilipinnoin, jotka korvasivat ikkunat.