1920-luvulla meijerin kunto oli jo niin heikko että toiminta varsinkin pakkasilla alkoi käydä mahdottomaksi. Vanha meijeri päätettiin purkaa ja tehdä uusi rakennus vanhan perustuksen päälle. Piirustukset kustannusarvioineen tilattiin Valion rakennusosastolta. Rakentaminen aloitettiin keväällä 1928. Kaksikerroksinen sementtitiilestä muurattu rakennus valmistui syksyllä 1929 ja vihkiäisjuhlaa vietettiin yhdessä Osuusmeijerin 25-vuotisjuhlien kanssa joulukuussa.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi meijerisali, laboratorio sekä kylmätilat. Toinen kerros oli asuinkerros jossa oli yhteensä kymmenen huonetta ja konttori. Tilaa oli nyt myös ulkopuolisille vuokrattavaksi. Meijerillä oli pihalla oma kaivo josta otettiin käyttövesi. Pesuvetenä käytettiin jokivettä vaikka piirilääkäri oli kieltänyt käyttämästä jokivettä. Vuonna 1938 meijeri teki sopimuksen Vesijohto Oy:n kanssa ja meijerille rakennettiin vesijohto. Samana vuonna rakennettiin meijerin tontille henkilökunnan sauna jonka yhteydessä oli pesutupa ja leivinhuone.

Huhtikuussa 1940 syttyi tulipalo joka tuhosi meijerin toisen kerroksen kokonaan. Toisessa kerroksessa asui tuolloin viisi perhettä: meijerin isännöitsijä, meijerikkö, myyjätär, mylläri ja koneenkäyttäjä. Palo ei levinnyt sementtitiiliseinien ja peltikaton vuoksi muualle kuin puuosiin ja henkilövahingoilta vältyttiin. Palon jälkeen toinen kerros rakennettiin uudestaan.


Meijerin yhteydessä jo 1880-luvulla toimineet mylly ja saha oli uusittu vuosina 1904-1905. Sahan kannattavuus oli kuitenkin huono. Sitä vuokrattiin ulkopuolisille ja se kävi vain muutaman viikon vuodesta. Vuokra oli 20 markkaa 10-tuntisesta päivästä, osuuskunta toimitti öljyn ja koneenkäyttäjän, mutta polttopuut oli vuokraajan tuotava itse. Sahan toiminta lopetettiin kokonaan vuonna 1926. Osuuskunta myi sahan koneet ja entinen saharakennus muutettiin vilja- ja väkirehumakasiiniksi.

Vuonna 1934 osuuskunta teki päätöksen vehnämyllyn perustamisesta. Se rakennettiin entisen sahan paikalle jo olemassa olevan kivimyllyn yhteyteen. Keskusosuusliike Hankkija toimitti Miag -merkkisen koneistuksen. Mylly oli valmis jauhamaan syyskuussa 1934. Sodan aikana meijeri oli valtion viljavaraston asiamies. Mylly kävi koko sota-ajan joten suuria korjauksia ei tehty.

Vuonna 1948 päätettiin myllyn uusimisesta Hankkijan tekemien suunnitelmien mukaan. Lakko keskeytti kesällä 1949 alkaneet työt kahdesti. Puurakenteinen, kolmekerroksinen kivimylly valmistui helmikuussa 1951. Myllyyn oltiin hyvin tyytyväisiä sillä työskentely  kokonaan sähköistetyssä myllyssä oli aiempaa kevyempää. Vehnämyllyn laajennus tehtiin vuonna 1952. Uuden koneiston asensivat omat myllärit ja heitä ohjasi Jyväskylän Kankaan myllyn hoitaja K. Pitkänen. Myllylaitos oli näin ollen kokonaan uusittu 1950-luvun alkuun mennessä. Osuusmeijerin mylly toimi 1980-luvulle saakka. Pitkäaikaisina mylläreinä toimi Juvénin suku.