1950-luvulla meijerirakennukseen tehtiin useita muutoksia jotka suunniteltiin Valion rakennusosastolla. Ensimmäisen kerroksen vanhaan jäähuoneeseen sijoitettiin maidon tölkitysosasto. Uusi sisäänkäynti avattiin rakennuksen pohjoispäätyyn vuonna 1955 ja kellarikerrokseen tehtiin henkilökunnan sosiaalitilat.

Vuosikymmenen lopulla toteutettiin rakennuksen laajennus jossa lattiapinta-ala kasvoi 180 neliöllä. Laajennusosa tehtiin rakennuksen itäpuolelle. Länsipuoli asuinhuoneineen säilyi lähes ennallaan. Vesikatto uusittiin ja uudeksi kattomuodoksi tuli kaksilappeinen pulpettikatto. Ulkoseinät rapattiin ja itäpuolen julkisivu sai 1950-lukulaisen ilmeen.

Rakentamisessa käytettiin hyväksi myös vanhan meijerirakennuksen osia. Muun muassa entinen itäjulkisivulla ollut lasitiili-ikkuna purettiin ja koottiin uudestaan länsijulkisivulle. Vanhoja tiiliä puretuista seinänosista käytettiin puhdistuksen jälkeen uudelleen.

1950-luvulla Jämsän Osuusmeijerin maidonhankinta-alue laajeni Längelmäen, Kuhmoisten ja Korpilahden alueille. Meijerin nimi muutettiin Jämsän Seudun Osuusmeijeriksi. Kun Valion 50-juhlavuosi alkoi 1955, aloitettiin juhlinta Jämsästä, olihan jämsäläinen Hugo Palmroth ensimmäisenä allekirjoittanut Valion perustamiskirjan.

Meijeritoiminta rakennuksessa loppui vuonna 1970. Tämän jälkeen Valio sijoitti rakennukseen juustopakkaamon. Tässä yhteydessä tehtiin I ja II kerrokseen muutoksia. Juustopakkaamo muutti uusiin tiloihin vuonna 1978.  Tämän jälkeen rakennuksessa toimi eri liikeyrityksiä ja rakennukseen tehtiin pieniä muutoksia. Syksyllä 2006 rakennus jäi tyhjilleen.


Rakennuskokonaisuudessa on nähtävissä meijerimyllyn 120-vuotinen tarina. Kivinen höyryvoimarakennus piippuinen on edelleen jäljellä keskellä rakennusta. 1920-luvun meijeri löytyy rakennuksen länsipuolelta ja itäpuolta hallitsee 1950-luvun julkisivu. Rakennuksessa konkretisoituu vauraan maatalouspitäjän tärkeimpien elinkeinojen historiaa. Meijeri rakennettiin Jämsässäkin pitäjän parhaimmalle paikalle, tärkeimmän kulkureitin, joen, rantaan. Jo rakennuspaikan valinnassa ilmenee rakennuksen arvo maatalouspitäjässä: heti kirkon jälkeen tärkeimmät käyntikohteet olivat meijeri ja mylly.