Kuoreveden Suinulan työväenyhdistys perustettiin 28.1.1908 Ylä-Pietilän torpassa, joka kuului Kertteen kylään. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Jeremias Ärlig (myöh. Ylhäinen), varapuheenjohtajaksi A.Takamaa, kirjuriksi J.O.Vuorinen, rahastonhoitajaksi Teodor Niininen ja muiksi jäseniksi Arvid Pietilä, Edvard Rajamäki, Aaro Kivimäki ja Vilho Siltanen. Vuonna 1911 käsiteltiin ensimmäisen kerran työväentalon rakentamista, mutta mm. taloudellisten vaikeuksien takia siitä luovuttiin.

1917 oli toiminnallisesti vilkas vuosi, jolloin mm. Viitalan talon maalle rakennettiin tanssilava. Ensimmäiset iltamat on pidetty lavalla helluntaina 1917. Lavaa voitiin käyttää vain kesäaikana, joten samana vuonna ostettiin tontti tulevalle työväentalolle ja hankittiin huomattava määrä rakennuspuita. Vuosi 1918 sotki kuitenkin suunnitelmat ja yhdistyksen toiminnan keskeytyessä myös rakentaminen jäi tekemättä ja rakennustarpeet hävisivät.

4.5.1919 yhdistys heräsi jälleen toimintaan lavalla pidetyssä kokouksessa. Kaksiosaiseksi suunnitellun toimitalon ensimmäinen osa valmistui syksyllä 1920 sellaiseen kuntoon, että sitä voitiin käyttää huvitilaisuuksissa. Keskeneräiseksi jäänyt talo alkoi rapistua niin, että vuonna 1930 ei sinne enää myönnetty lupaa iltamien pitoon. Samalla toiminta laimeni ja johtokunta päätti erota, mutta kutsui kuitenkin koolle yleisen neuvottelukokouksen, mistä sitten alkoikin nousu. Uusia jäseniä liittyi yhdistykseen, järjestettiin kursseja järjestötehtävissä ja ohjelman suorituksessa. Alettiin myös suunnitella uuden toimitalon rakentamista ja varoja kerättiin. Niinpä syksyllä 1937 tehtiin talon perustustyöt talkoilla. Talo valmistui vuoden 1938 marraskuussa, jolloin vietettiin kolmipäiväiset yhdistyksen 30-vuotisjuhlat ja vihkiäiset. Toiminta virisi ja kehittyi, mutta jo vuoden päästä sota katkaisi kehityksen. Talvisodan päättymisen jälkeen tuli tuhosi työväentalon perustuksiaan myöten 28.5., mutta jo 9.6. tehtiin päätös uuden talon rakentamisesta. Kolmannesta talosta päätettiin rakentaa entistä suurempi, koska Halliin oli muodostumassa tehdasalue ja oletettiin, että entisen suuruinen talo ei enää tyydyttäisi tarvetta. Melko tarkkaan puolen vuoden päästä eli 6. - 7.12.1940 vietettiin kolmannen talon vihkiäisjuhlaa. Kesällä 1941 sota keskeytti jälleen virinneen toiminnan.

Sodanjälkeinen aika, jolloin yhdistyksen pääpaikka oli Suinulassa vuoteen 1968 asti, oli aktiivisuudeltaan vaihtelevaa. Luonnollisesti heti sodan jälkeen työväenyhdistyskin jatkoi toimintaa entistä vähemmin voimin. 40-vuotisjuhlien jälkeen vuonna 1948 tapahtui kuitenkin piristyminen 6 - 7 vuoden ajaksi, jonka jälkeen kuitenkin nuorten työmahdollisuudet vähenivät. 50-luvun lopulla iltamien pito ei kannattanut yleisöpuutteen ja korkean huviveron vuoksi. Hyvät orkesterit olivat myös kalliita.

Toiminta keskittyi edelleen Suinulaan. Kokouksia pidettiin säännöllisesti ja keskityttiin aatteelliseen toimintaan. Lisäksi otettiin kantaa Kuoreveden kuntaa koskeviin asioihin. 1958 Kuoreveden Suinulan työväenyhdistys vietti 50-vuotisjuhlat täpötäydellä työväentalollaan. Sen jälkeisestä toiminnasta voidaan mainita kahdet vappujuhlat, osallistuminen maakuntajuhlille, iltamia, tansseja, kesäjuhlia, äitienpäiväjuhlia, myyjäisiä sekä arpajaisia. Oman toimitalon lämmitykseen tarvittavat polttopuut hankittiin talkoilla mm. G. A. Serlachiuksen ja Kalle Niinimäen metsässä.

60-lukua sävytti poliittinen toiminta. Suinulalaisesta Hilkka Soltiinista tuli ensimmäinen sos.dem. ehdokkaista valittu nainen Kuoreveden kunnanvaltuustoon. 1966 jouduttiin jo harkitsemaan toimitalon myyntiä varojen puutteessa. 3.3.1968 vuosikokous pidettiin Hallissa palokunnantalolla. Näin yhdistyksen toiminta oli siirtynyt Halliin talon jäädessä kuitenkin Suinulaan, mutta 28.6.1973 se päätettiin myydä. Ostaja oli Mäntän Rakentajat. Myöhemmin sen osti Matti Savo, jonka omistuksessa se paloi vuonna 1986. Tätä kirjoitettaessa tontin omistaa Keijo Pitkäniemi ja siellä toimii Suinulan kyläyhdistyksen vuonna 2002 rakentama ja omistama kioski Suinutupa.

Lähde
Kuoreveden Suinulan työväenyhdistyksen historiikki 1908 - 1987