Metsän arvoa ruvettiin mittaamaan rahassa 1800-luvun sahateollisuuden myötä. Juokslahden Saakoskeen rakennettiin vesisaha vuonna 1868, ja 1800-luvulla pyöri saha myös Korvalan mäellä.

Maanviljelijä Evert Simola rakensi Juokslahden pohjukkaan Rumpinpohjaan sahan ja höyläämön vuonna 1921. Voimanlähteenä sahalla oli höyrykone ja sähkögeneraattori. Sahan lisäksi sähköä saivat Konkolan ja Mikkolan talot. Seuraavana vuonna sahan omistajaksi tuli Simolan lisäksi Otto Patajoki. Oton kuoleman jälkeen parin vuoden kuluttua sahaa jatkoi Oton veli Lauri. Saha harjoitti sekä rahti- että myyntisahausta. Sen läheisyydessä toimi mylly, pärehöylä, tervanpolttouuni hiiltämöineen sekä saha- ja höylätavaran varastomyynti.

Saha paloi 1920-luvun lopulla ja se rakennettiin heti uudestaan. Uuden sahan sähköisti Jämsän Sähkö Oy, jonka linjaverkosto oli valmistunut Juokslahteen vuonna 1929. Saha otti sesonkiaikana muilta taloilta virran niin, että esimerkiksi talojen puintia täytyi vuorotella.