Jämsänkosken tehtaan rakennusosasto koostui kunnossapito- ja uudisrakennuspuolesta. Kunnossapito työllisti parhaimmillaan sata miestä, myös uudisrakennuspuolella oli työssä useita kymmeniä miehiä. Varsinkin uudispuoli paisui suurten rakennustöiden aikaan jolloin otettiin lisää väkeä, joista osa jäi vakituisiksi työntekijöiksi. Omien töiden lisäksi rakennusmiehiä lähetettiin komennustöihin yhtiön muillekin tehtaille. Rakennusosasto toimi Yhtyneillä myös "puskurina" josta otettiin miehiä tarvittaessa tilapäistyövoimaksi muille osastoille. Vastaavasti hiljaisina kausina miehiä siirrettiin rakennus- ja korjaustöihin.

Yhtiön asuntokannan kunnossapito työllisti osan kirvesmiehistä, samoin omakotialueiden ja Kaipolan virkailijatalojen rakentaminen sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Paitsi alan ammattilaisia palkattiin myös runsaasti aputyövoimaa; miehiä ja naisia. Sota-aikana rakennetun spriitehtaan rakennustöissä oli mukana erityisen paljon naisia. Nuori mies otettiin ensin lautapojan töihin josta, kokemuksen ja taidon karttuessa, oli mahdollisuus päästä muihin enemmän taitoa vaativiin töihin. Vanhemman ammattimiehen oppilaana saattoi opetella kirvesmiehen työn alkeita. Kokeneilla ammattimiehillä oli työmailla erikoisasema; heidän työtapansa ja -tahtinsa määräsivät muidenkin työn.

Rakennuspuolella arvostettiin hyvää ammattimiestä, olipa hän sitten muurari, kirvesmies tai maalari. Vastuullisin työ oli mittakirvesmiehellä. Hänen oli hallittava rakennuspiirustuksien lukeminen muiden taitojen lisäksi. Työssään hän vastasi siitä että kaikki pilarit, seinät ym. tulivat oikeaan paikkaan.

Oman rakennusosaston osuus tehtaan uudisrakennus- ja laajentamistöissä väheni 1970-luvulle tultaessa ja kaikki suuremmat työt alettiin jälleen teettää ulkopuolisilla rakennusliikkeillä. Myös rakentamistapa oli muuttunut. Työmaille olivat tulleet kaivurit, nosturit ja monet muut koneet jotka korvasivat miestyövoiman. Pitkään tehdasrakentamiseen kuulunut tiilimuuraus korvattiin elementeillä kuten muussakin rakentamisessa. Omat miehet suorittivat vain pieniä kunnossapitotöitä ja remontteja. Henkilökunnan määrä väheni koko ajan eläköitymisen kautta eikä uutta väkeä rakennuspuolelle juuri palkattu.

Kirvesmies Taito Hokka kertoo
työurastaan rakennusosastolla