This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
|
Hilda Tihlä
1870 - 1944 Kirjailijanimenä myös Riikka Alho. Hilda Fredrika Joonaantytär syntyi Juokslahdella Vanha-Tihilän talossa. Lapsuusperhe hajosi, ja Hilda joutui 9-vuotiaana Kolisevan sukulaistaloon. Hän muutti Helsinkiin vuonna 1885, liittyi kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan ja vaihtoi etunimensä Eugeniaksi. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1893, jolloin sukunimeksi tuli Nicklin. Eugenia Nicklin ilmestyi työväenlehtien palstoille vuonna 1902. Parin vuoden päästä nimi vaihtui Hilda Tihläksi. Hän oli aktiivinen työväenliikkeen jäsen ja hänen kerrotaan esiintyneen Hilja Pärssisen hengenheimolaisena. Hän toimitti työläisnaisten Ihanneliitto- lehteä vuosina 1908 - 15 ja avusti myös Työläisnainen-lehteä. Kirjailijana hän sai kohtuullisesti mainetta. Esimerkiksi Hella Wuolijoki totesi hänellä olevan "kynää ja sydäntä" sekä oikea objektiivinen kyky kuvata köyhän kansan elämää. Hilja Pärssinen ylisti häntä nimenomaan psykologisena lapsikuvaajana. Sisällissodan vuosina Hilda Tihlä esiintyi ahkerasti työväenlehtien palstoilla. Valkoisten voiton jälkeen hänet vangittiin, mutta hän pääsi pakenemaan ja siirtyi Neuvosto-Karjalaan, jossa saavutti kirjailijana arvostetun aseman. Siellä hän myös solmi toisen avioliiton Urho Tuuralan kanssa. Tuotanto
Hilda Tihlä Leeni. Kertomus. Weilin & Göös, 1907. Metsäkyliltä. Kertomuksia. WSOY, 1909. Jumalan lapsia. Kolme kertomusta. WSOY, 1911. Hilma, elämän satua. WSOY, 1913. Ihmisiä. Romaani. Karisto, 1916. Lehti kääntyy. (Myös nimellä Fedosej.) Valtion kustannusliike Kirja, 1934. Riikka Alho Kuopus ja muita kertomuksia. Kansa, 1910. |
Upper level
