Tavaraliikenne kasvoi suorastaan räjähdysmäisesti rautatien ja kanavan valmistuttua. Jämsän kultakausi laivanvarustuksessa ei suotta asetu juuri seuraaville vuosikymmenille. Sahojen ja tehdasyhteisöjen kasvu tapahtuivat samaan aikaan. Tärkeimmät rahtia kuljettaneet alukset olivat vuosisadan loppua lähestyttäessä Severus Konkolan hallussa. Konkolan alusten erittäin tarkat rahtikirjat paljastavatkin varsin kiinnostavia asioita.

Eräs Harberg, mahdollisesti Seppolassa kauppaansa pitäneen Oskar Harbergin poika, sai Konkolan alusten mukana tavaraa hyvinkin kaukaisista paikoista. Heinäkuussa 1899 hän sai esimerkiksi useaan otteeseen 32 kg lähetyksen konjakkia. Lisäksi hänelle saapui viikon aikana yli 800 kg siirtomaatavaraa, saman verran teollisuustavaraa, lähes 100 kg luumuja sekä polkupyörä. Liikenteen kehittymisen ja yleisen vaurastumisen myötä Jämsänkin kaupoista alkoi tulla varsin hyvin varusteltuja.

Rahtilaivojen kirjat paljastavat laivojen toimineen myös paikallisliikenteen vauhdittajina: kun tehdas 11.6.1896 syttyi tuleen, on Ilman rahtikirjaan kirjattu "Kosken tehtaalle sammutusväkeä". Seuraavien kahden vuoden aikana Konkolan alusten rahtikirjoissa näkyykin sitten tehtaan rakentaminen, kun tehtaille vietiin valtavia määriä dynamiittia, erilaisia koneen osia, tiiliä sekä metalleja, mm. tinaa, rautaa, lyijyä ja terästä.

Linkkejä
Vääksy eli Vesijärven kanava
Bosse Arnholm ja Tarmo Hurskainen: Vääksyn kanava
Kalkkisten kanava