Työväki oli huomannut, että sillä oli käytössään joukon voimaa. Vihdoin, vuonna 1917, myös Jämsänkosken tehtaan johtajat tunnustivat ammattiosaston tasavertaisena neuvottelukumppanina. Historiallisen työsopimuksen, jossa kahdeksantuntinen työpäivä astui uudelleen voimaan, allekirjoitti tehtaanjohtaja Jakob Solin kesäkuussa 1917. Samassa sopimuksessa kaksivuorotyöstä siirryttiin kolmivuoroon. Toisaalta työmiehen piti tiukentaa vyötä: sopimus kielsi kahvin ja muun ravinnon nauttimisen työaikana.

Marraskuussa 1917 maassa oli suurlakko, mutta sen jälkeen Jämsänkosken  ammattiosaston toiminta jatkui rauhallisena. Pöytäkirjan mukaan joulukuun kokouksessa on keskusteltu jäsenten juoppoudesta. - On vältettävä juoppoutta tai oikeammin juopottelua, ja jollei varotuksesta ole apua, niin erotetaan osastosta.

Seuraava kokous on pidetty tammikuussa 1918 ja sitä seuraava kokous tammikuussa 1919. Kokousten välillä elettiin seutukunnalla sisällissodan raskasta aikaa, ja moni paperimieskin sai surmansa valkoisen terrorin uhrina. Kauhun aikana tunnetun kevättalven 1918 murha-aallon takana oli joukko paikkakunnan mahtimiehiä. Mukana ei ollut kuitenkaan tehtaan isännöitsijä Solin. Hän tarvitsi työmiehiä paperinteossa ja toimitti heille jopa tehtaalle ruokaa.