Sota-aika lähensi kansaa myös liittotasolla. Vuonna 1940 STK ja SAK julkistivat "tammikuun kihlauksen". Se tarkoitti, että esimerkiksi Paperiliitto alkoi ensi kertaa neuvotella työnantajaliiton kanssa valtakunnallisesta työehtosopimuksesta.

1960-luvulle tultaessa Paperiliiton asema neuvottelijana vahvistui. Asemaa vahvisti paperiliittolaisten yhtenäinen rintama - sosialidemokraattien ja kansandemokraattien väliset suhteet oli saatu kuntoon. Vuonna 1968 solmittiin ensimmäinen valtakunnallinen tupo-sopimus. Se merkitsi, että työnantaja ryhtyi perimään liiton jäsenten ay-maksut suoraan palkasta ja tilitti ne liitolle. Vuosikymmen päättyi ammattiosastossa huikeisiin jäsenlukemiin: paperityöläiset kuuluivat lähes 100-prosenttisesti osastoon.

"Muistan, kun keräsin vielä tehtaalla henkilökohtaisesti ammattiosaston jäsenmaksuja ihmisiltä. Yksi prosentti palkasta oli ay-maksu. Se oli 1950-lukua." (Eino Vihtori Salminen)