Monta vuotta paperiteollisuus puuskutti paperia yskimättä. Työntekijät ja johtoporras ovat olleet sinuja keskenään ja pääluottamusmiehet siirtyvät sujuvasti konesalista tehtaan johtoryhmän viinerikahveille. Jouheva tuotanto on kaikkien yhteinen etu.

Syksyllä 2004 Kaipolan pääluottamusmies Seppo Suominen pohti tilannetta seuraavaan tapaan. "Tämän päivän johtamiskulttuurissa närästää inhimillisyyden puute. Kansainvälistyminen on tehnyt sen, että keskushallinto on työntekijästä kaukana ja yhtiön omistus on kasvoton. Se näkyy niin, että asioita pallotellaan eikä työnantajapuolelta tahdo löytyä neuvottelijoita samaan pöytään." (Seppo Suominen)

Keväällä 2005 sopu ratkeili. Työntekijöiden muutaman päivän kestänyt lakko johti kaikkien aikojen pisimpään työnantajan asettamaan työsulkuun. Seuraavana keväänä UPM irtisanoi myös Kaipolasta väkeään.