Vuosisadan alussa kaksi lasta kolmesta jäi Jämsässä ilman kansakouluopetusta. Lukutaidon hankkiminen oli "lukusten" varassa. Jämsässä ja Jämsänkoskella oli seitsemän kansakoulua, joista Vekkulaa lähin oli avannut ovensa 1891 Juokslahdella.

Kun valtio määräsi 1898 kunnat perustamaan kouluja niin, että kaikilla on mahdollisuus niihin päästä, toimittiin Vekkulassa ripeästi: jo 1902 syksyllä lapset pääsivät kylässä omaan kouluunsa. Vekkulan koulu tehtiin koko kylän voimin. Torpparit kokoontuivat 28. Joulukuuta 1901 asiaa ajaneen torpparin, Niklas Taaralan luo huutokauppaan, jossa jaettiin hirsien tekeminen ja ajaminen 10 km:n päästä Vuorimäen "ruununmaalta", josta otettiin kaikkiaan 1300 runkoa. Rungolta maksettiin torpparille 2,70 markkaa ja huutaa sai 50 rungon palstoja.

Koulu nousi hämmästyttävän nopeasti. Urakkasopimus tehtiin helmikuussa 1902 ja syksyllä vankka koulu oli jo valmis. Koulu on yhä hyvässä ryhdissä, kiitos erinomaisesti tehdyn kivijalan. Vekkulan koulun urakoi poikiensa kanssa puuseppä Joonas Blom Koskenpäältä 9 920 markan hinnasta. Vuoden 2000 markoissa se olisi n. 200 000 markkaa.

"On korven koulu kuni lyhty, josta valojuova käy suuntaan oikeaan. Se tietämättömyyden pimennosta pois ihmislasta auttaa, johdattaa" runoillaan koulun 50-vuotiskronikassa 1952. Tämä ei ollut vain kielikuva: ylä-Vekkula ja koulu sen mukana sai sähköt vasta 1953 (Ala-Vekkula 1962), joten lapset tallustivat pimeydessä pisimmillään kahdeksan kilomeriä kouluunsa, jonka lyhtyvalot loistivat kutsuvasti pimeydessä.

30-luvulle asti lapset myös lämmittivät koulunsa itse, joten kaukaisimmista torpista oli lähdettävä viiden nurkilla koulutielle, jos oli lämmitysvuorossa. Kouluruokailu vakiintui 40-luvulla. Alkuvuosikymmeninä lämmintä ruokaa jaettiin vain aika ajoin.

Koulun merkitystä Vekkulalle ei voisi liioitella. Koulun myötä kylä alkoi itsenäistyä. Kysehän oli metsään piiloutuvasta torppariasutuksesta, joka jakaantui monen maarekisterikylän ja kantatilan alueelle ja luettiin virallisissa yhteyksissä osaksi Juokslahtea. Kun Taaralan torpassa perustettiin vielä 1905 työväenyhdistys, joka rakensi lähelle koulua työväentalonsa, oli kylä saanut keskuksensa.