Kolmekymmenluvun loppupuoliskolla Ilveksen toiminta oli vahvassa myötätuulessa. Hyvä ja kiinteä suhde Yhtyneisiin Paperitehtaisiin oli Ilvekselle kaikki kaikessa. Yhtyneet tuki voimakkaasti seuran toimintaa ja rakennutti paikkakunnalle monia urheilupaikkoja, joihin Ilves sai täydet käyttöoikeudet.

Ilveksen toiminta alkuaikoina oli miesvaltaista. Vähitellen myös naiset kiinnostuivat urheilusta ja vuonna 1936 perustettiin seuraan erillinen naisjaosto. 30-luvulla Ilveksen päälajit olivat yleisurheilun lisäksi hiihto ja jalkapallo. Myös voimailupuolella saavutettiin jo hyvää menestystä. Talvisodan syttyminen vuoden 1939 lopulla pysäytti hetkeksi koko urheilutoiminnan.

Sodan jälken toimintaa elvytettiin voimakkaasti. Seuran lipun alla harrastettiin jääkiekkoa, jalkapalloa, yleisurheilua, hiihtoa, mäenlaskua, uintia, sunnistusta, voimistelua, nyrkkeilyä, painia, naisvoimistelua sekä poikaurheilua. Jäseniä oli vuonna 1945 seurassa 260. Kaikki lajit eivät kuitenkaan selvinneet ajan hampaista. Jääpallo lakkasi 40-luvun lopulla, yhtä köpelösti kävi nyrkkeilylle ja painikin häipyi seuran ohjelmistosta 50-luvun alkupuoliskolla ja suunnistajat perustivat Koskelle vuonna 1949 erikoiseuran. Hiihto, yleisurheilu ja jalkapallo sen sijaan ovat pysyneet seuran lajivalikoimissa alusta saakka.