Sotavuosien jälkeen koko maassa tapahtui perusteellinen poliittinen muutos vasemmistovoimien (SKP ja SKDL) noustessa maan alta avainasemiin päätöksenteossa. Ammattiyhdistysliikkeen ääni alkoi kuulua Jämsänkosken tehtaalla omistajan taustalla. Kunnallinen kehitys sai uusia vaikuttajia.

Jämsänkoskella oli sodan jälkeen aineksia yhteiskunnalliseen kriisiin. Turvatakseen yhteiskuntarauhan tehdasyhtiö vaihtoi jo vuonna 1939 paikallisjohtajaa. Tehtävään nimettiin yhteistyöhaluinen ja avarakatseinen Lauri Tiilikka. Hänen johdollaan yhtiö sopeutui muuttuneeseen tilanteeseen. Monipuolinen koulutus oli yksi osa yhtiön ja kunnan yhteistyötä. Yhteiskoulu, työväenopisto ja tehtaan yleinen ammattikoulu saatiin käynnistettyä osin jo sodan aikana ja heti rauhan tultua kunnan ja yhtiön yhteistyöllä.

Tehtaiden kasvavan työvoimatarpeen tyydyttämiseksi oli perustettu oma ammattikoulu, mutta erityisesti Kaipolan uuden tehdasyksikön käyttöön haluttiin nopeasti lisää ammattilaisia. Koulutuksen tehostamiseksi Lauri Tiilikka esitti ajatuksen Jämsänjokilaakson ammattioppilaitoksen perustamisesta Jämsänkoskelle. Kunnan puolelta hanketta ryhtyi edistämään kansalaiskoulun johtajaopettaja ja työväenopiston rehtori Kaarlo Starck. Yhtiön voimakas panos oli erityisen merkittävä, koska sillä oli jo olemassa oma ammattikoulu Valkeakoskella ja Jämsänkoskella. Ammatillisen koulutuksen laajentamisessa kunnat ja teollisuusyhtiöt eivät yleensä tukeneet samaa hanketta näin voimakkaasti.

Ammattikoulua ajettiin alusta saakka seudullisena hankkeena. Jämsänkoski oli aloitteellinen, mutta Jämsä ja Koskenpää haluttiin myös mukaan. Paljolti aloitteellisuudellaan, yhtiön yhteistyöllä ja tarjotuilla tiloilla Jämsänkoski veti sijoituskiistassa voiton.

Kolmen kunnan muodostama kuntainliitto perustettiin 4.2.1956 ja saman vuoden lokakuun alussa aloitettiin koulutyö Jämsänkoskella vanhoissa kansakoulurakennuksissa.

Jämsänjokilaakson ammattioppilaitos oli Keski-Suomen ensimmäinen kuntainliittopohjainen ammattikoulu. Koulun perustamisaika oli hyvin varhainen, sillä vasta vuoden 1958 laki velvoitti kunnat varaamaan ammattikoulupaikkoja asukasluvun suhteessa.