Jämsänkosken teollistuminen toi mukanaan myös virkailijoiden ja tehtaanjohtajien asunnot. Vanhin näistä oli sahanhoitajan asuntona ja konttorina toiminut Sahala joka sijaitsi Patalankosken etelärannalla. Sellutehtaan valmistumisen jälkeen rakennuksessa asui tehtaan virkailijoita. Rakennusta laajennettiin ja muutettiin useaan otteeseen ja loppuvuosina siinä toimi vähän aikaa myös yhteiskoulu.

Koskisaaressa sijaitsi Villaksi ja Klubiksi kutsuttu rakennus joka tehtiin vuosina 1897-1898 virkailija-asunnoksi. Sitä laajennettiin ainakin kahdesti 1910- ja 1920-luvuilla. Rakennus toimi pitkään virkailijaklubina kunnes paloi osittain vuonna 1969 ja purettiin 1971. Vanhin säilynyt virkaija-asunto on Koskikeskisen rannalla oleva entinen isännöitsijän talo, nykyinen vanha klubi. Se rakennettiin Tampereelta muuttanutta Atle Genetziä varten vuonna 1898. Nykyisen muotonsa rakennus sai vuonna 1907.

Tehdasalueen itäpuolella sijaitsivat Vanha-Kekkula ja Uusi-Kekkula joka myöhemmin tunnettiin Rinnemajana. Vanha-Kekkula oli rakennettu 1800-luvulla ja siinä asui yhtiön metsänhoitaja. Uusi-Kekkula valmistui vuonna 1913 ja siinä on selvästi nähtävissä 1910-luvun nikkarijugendin piirteitä, kuten alaspäin levenevät ikkunoiden vuorilaudat. Rakennuksessa toimi myöhemmin yhtiön neuvonta-asema.

Tehdasalueen länsipuolella sijainnut Hovila rakennettiin viimeistään 1880-luvulla. Talon siirryttyä tehdasyhtiön omistukseen sitä muutettiin vuosina 1907-1914. Talossa asui aluksi virkailijoita ja vuosina 1920-1928 siinä toimi yhtiön virkailijakerho ja sen jälkeen rakennus oli taas virkailija-asuntona. Yhtiön eläkeläisten työtupa toimi Hovilassa 1950-luvulta lähtien ja rakennus nimettiin Puistomajaksi.

Koski-Keskisen toisella puolella sijaitsivat miljoonakesänä 1920 rakennetut Kakaravaarat  sekä komea Konila, jossa huoneiston pinta-ala oli 90 neliötä. Rekolankosken länsipuolella sijaitsi Kinkama jota ympäröi laaja puutarha. Aina 1950-luvulle asti talossa asui yhtiön virkailijoita ja välillä se oli jaettuna useampaan huoneistoon. Valmistuttuaan vuonna 1919 rakennus tunnettiin Kitulanmäkenä ja sen ensimmäinen asukas oli insinööri Anton D.J.Kuhn. Kinkamassa aloitti toimintansa myös yhtiön ammattikoulu.

Jämsänkosken virkailijatalot olivat tyypillisiä 1900-luvun alkupuolen puuhuviloita jollaisia rakennettiin eri puolille maata nouseviin tehdasyhdyskuntiin. Hirsirunkoisissa rakennuksissa oli lautaverhoilu, kuisteja ja parvekkeita. Rakennuksissa oli yleensä mansardikatto, Konilan puolipyöreä kattomuoto on harvinainen poikkeus.

Virkailijatalojen suunnittelijoista ei ole tietoja, todennäköisesti ne ovat saman arkkitehdin käsialaa kuin aikansa tuotantorakennukset. Osa voi olla myös yhtiön omien rakennusmestareiden piirtämiä. Teollisuusyhdyskuntien asuntokantaa esiteltiin laajalti vuonna 1917 Ensimmäisessä suomalaisessa asuntokongressissa. Etenkin Kakaravaarat ovat tyypiltään hyvin likeisiä näyttelyssä esitellyille W.G.Palmqvistin 1910-luvulla suunnittelemille taloille.