Rautatiestä tuli 1800-luvun puolivälin jälkeen Suomessakin lähes ihmeitä tekevään Sampoon verrattava ilmestys. Valtiopäivämiehet kautta maan uskoivat, että jos rautatie vain saataisiin kulkemaan heidän kotikontujensa kautta, niin jo rikkauksia ja kaikinpuolista hyvää olisi pian saatavilla yllin kyllin. Ja näinhän monella paikkakunnalla todella tapahtui: rautatiestä tuli todellinen siunaus.

Suomen suuriruhtinaskunnassa rautatieasiat ratkaistiin valtiopäivillä, mutta myös Pietarissa. Venäjän valtakunnan ensimmäinen rautatie (1837) meni Pietarista keisarin kesäasunnolle. Toinen ratahanke oli Venäjään kuuluneen Varsovan yhdistäminen Wieniin (1848) ja vasta kolmas, Pietari-Moskova-rata (1851) oli Venäjän sisäalueilla. 1860-luvusta tuli Venäjän rautateiden kannalta nopean rakentamisen aika. Kymmenen vuoden jaksolla 1862 jälkeen valmistui 26 merkittävää ratahanketta, joista 2 tuli Suomeen, ensin Helsinki-Hämeenlinna (1862), joka oli Venäjän kuudes rataosuus ja Pietari-Riihimäki (1870), jolla oli Jämsällekin jo suuri merkitys, rata kun kulki Lahden kautta, jonne saatiin yhteys Päijänteeltä jo samana vuonna, kun junat alkoivat kulkea.