Jämsässä laskettiin v. 1926 olleen 49 moottoriajoneuvoa, joista 5 oli moottoripyöriä. Auto oli alkuun varakkaiden talollisten, virkamiesten ja liikemiesten statussymboli, tai isompien autojen kyseessä ollessa työväline. Jämsään perustettiin 1927 jo yleisen autoliiton osastokin, puheenjohtajanaan Bruno Tahvanainen.

Vielä melkein koko 1920-luvun ajan Jämsänkosken tehtaalta ajettiin paperia hevosten voimalla Vilppulan asemalle jatkokuljetuksia varten. Paikkakuntien välistä tietä kutsuttiinkin "massatieksi". Tehtaalla oli omia hevosiakin työtä varten, vaikka iso osa töistä tehtiin alihankinnalla. Matkaan meni kaksi päivää edestakaisin. Vuosikymmenen lopulla kuorma-autot kuitenkin syrjäyttivät hevoset. Kevät 1928 oli viimeinen, kun hevosia muistitiedon mukaan käytettiin ja viimeistään silloin monet hevosmiehistä ryhtyivät automiehiksi.

Jämsänkoskella tiedetään myös järjestetyn autonohjaaja-kursseja ainakin jo 1925. Alueella onkin ollut takseja aina 1920-luvulta lähtien, mutta pula-aika verotti niiden määrää. Sotien jälkeen koettiin taksikyytien kysynnässä taas piikki. Kasvun selitti ainakin osittain tehtaan miesporukoiden tilipäivinä tekemät viinanhakureissut Mänttään, jonne avattiin Oy Alko Ab:n myymälä huomattavasti jokilaaksoa aikaisemmin.

Linja-autoliikenne Jämsästä Jämsänkosken kautta Vilppulan rautatieasemalle alkoi v. 1924. Autoa mainostettiin "erittäin hyvin suojatuksi" ja siksi "mukavaksi matkustaa kylmemmilläkin ilmoilla". Vuonna 1934 Jämsästä oli säännölliset reitit Jämsänkosken ja Koskenpään kautta Petäjävedelle sekä Tampereelle ja Helsinkiin. Ennen sodan alku vuonna 1939 Jyväskylään oli jo viisi päivittäistä vuoroa. Yksi alueen keskeisistä liikennöijistä, Väinö Mäen perustama Jämsänkosken Liikenne Oy muodostui jo 1930-luvulla tärkeäksi reittiliikenteen järjestäjäksi.