Risto Ahonen, säv. Petter Ohls

Se on talvi ja pakkanen. Juoksen saunasta rantaan joen, on se kylmää hoen. Ei palele onneksi varpaita. Kun on jalassa sukat villaiset, niillä kun kirmaiset. Pulahdan veteen hyiseen. Se karmaisee, kolottaa jokaiseen niveleen, pois ja pikaisesti ryntään. Hei jotain meni pieleen. Tulee mieleen - missä sukat, veikö virta. kun varpaita nipistelee lumi. Ei auta pohtia menköön sukat. On kiire saunaan ottamaan löylyt, tunne kehossa korvaa hukat.

Tulee kevät soutelen katsellen rantoja joen. Missähän seilaa ne villaiset sukat, äänettä mielessä hoen. Mitä hittoa sininen siintää sinisen rajassa. Ne on sukat rannassa mutaisessa, löytyivät sitenkin vielä. Ei joki ottanut se vain lainasi. Kylmä kai silläkin talvella oli, kun sukat se tarvitsi. On melkein jo kesä. Vesi vilvoittava uida joessa, sukat odottakoon tulevaa talvea.

Ilmi Koivisto, säv. Petter Ohls

Karjalan mailla, Jämsänjoesta kuulla sain, luulin ettei sitä ole olemassa, että se on pelkkää satua vain. Vuosien päästä elämä heitti, minut kuitenkin tänne päin. Pienen kylän katuja kuljin ja silloin sen Jämsänjoen näin. Aattelin ettei tuo joki tuossa ollut jokea kummempi, vai liekö sen vesi kuitenkin ollut muita vesiä tummempi.

Nyt kun tänne Jämsään olen aivan juuttunut asumaan, aattelen ettei jokea moista lähitienoilla olekkaan. Yhä se virtaa ylpeästi suurta Päijännettä päin, mielestäni uljaampana, kun sen ensikerran näin.

Anne Lahtinen, säv. Liisa Matveinen

Taas teen, aamuvarhain jo sen. Vaatteet päälle mä puen ja lähden, tuolle joelle päin Aamu-usvan hiipuvan nään. Laulujoutsenten nostavan pään. Kaislikon hiljaisen kuhinan, puistikon salaisen suhinan - Kai pikkusorsat pesässään Tuo maisema lämpöinen, siks' kai taas teen mä sen: Tuolle joelle mä lähden ja tiedän, en unohda tunnetta tuota milloinkaan

Meidän jokemme virtaa vaan,         siinä virrata saa. Tai jos tyyni on vain, tyyni olla se saa. Jämsänjoelle mä teen, aamuvarhaisen retken, joen aamuvarhaisen hetken. Tahdon tuntea sen.

Nimimerkki Jokileinikki  / Arja Paakkanen, säv. Petter Ohls

Mitäpä Jämsänjoki haluaa?   Joki haluaa vapautta juosta, tilaa hengittää,   elähdyttää, yhdistää. Mitäpä Jämsänjoki rakastaa?   Joki rakastaa lasten naurua, rantapolkuja,   kuun kuvajaista, kalan molskahdusta.

Mitäpä Jämsänjoki pelkää?    Joki pelkää ahneita ihmisiä, tappeluita,    särkyneitä pulloja, saasteita. Mistäpä Jämsänjoki unelmoi?    Joki unelmoi helkkyvistä rantapuistoista,    sataman iloisesta hyörinästä,    lampun lämmöstä syksyn pimeässä.

Nimimerkki Jokileinikki / Arja Paakkanen, säv. Petter Ohls

Rantapellon kuvajainen pinnallasi            kannattelet valkeaa laivaa,                                  elämänvirta. Mutta sinä muistat; kalat kuolivat sinäkin kesänä. Kesän pitkät päivät sinä kukit kuolemaa;    kalojen valkeat vatsat pinnallasi    kuin lummelautat,    kalman haju rantasi ruovikoissa. Sinäkin kesänä - tilapäinen häiriö.

Me ymmärtämättömät myrkytimme sinut vuosisadaksi. Katkeraa kalkkia -    kaiken kirjasit syvälle sisimpääsi. Rakkaani - sinä kestit. Rantapellon kuvajainen pinnallasi    kannattelet valkeaa laivaa,                                  elämänvirta.

Nimimerkki Bella-mummo / Raija Pohjonen, säv. Liisa Matveinen

Tule tänne Keski-Suomeen                    keväällä kun kukat pukee tuomeen. Täältä löytyy Jämsänjoki, seisahda ja katso toki. Täällä virtaa puhdas joki. Jämsänjokee pääset vaikka minne, anna tilaa unelmille. Laiva Tuulikki myös täällä seilaa, jos etsit vaikka kesäheilaa. Niin paljon joestamme kertoa mä voisin, vaan tuon kaiken kauniin, sun itse näkeväni soisin

Lauri Suoniemi, säv. Petter Ohls

Vedenkalvoon iltatähden tuike heijastuu rakennusten varjot myös sieltä kuvastuu Nuoret parit suutelevat alla siltojen Näin joen lumo säilyy läpi syysiltojen Uistelijan viehe mataa särkeä matkien Jätkät istuu kiven päällä kaljaa latkien Lokki kiertää iltalenkin eväs mielessä on kaikki ihan kunnossa, ei mikää pielessä Kevyt usva salaa himmentää tämän satumaan ja ilta hämyn nauttijat käy hiljaa haihtumaan Saa huomenna taas nautiskella, soutaa, meloa Näin vesimassa ohjailee myös ihmiseloa.

Lauri Suoniemi, säv. Petter Ohls

Rannalla räiskettä, meteliä vipinää pennut lyö vettä ja pyykkikarttu soi Ukkojen turinaa, korkinkääntökitinää kun kyläläiset virralla tunnelmoi Näitkö sä eilen kun Kake laski alleen taisi ukko olla aika tuuterissa Ei mahtanut Juusokaan mitään paremmalleen Kaisan tempaisun jälkeen pyöri puuterissa

Mahtava tempo on jokimaisemalla sen hehku iskee kaikenikäiseen Tarinat ja juorut tyylillä hemaisevalla vie rakkaus- ja kuolojutut iltamyöhäiseen Pyykkipadan alla liekit vaimenee lasten riemuleikit uneen raukenee Ukkoin rinki hiipuu, tarinat laimenee näin suuri sielun rauha joella aukenee