Ennen isoajakoa viljaa viljeltiin yhteistyössä siten, että taloilla oli omat sarkansa vierekkäin yhteisillä vainioilla. Isossajaossa pellot järjesteltiin taloittain yhtenäisiin lohkoihin, jolloin tilat saattoivat viljellä maitaan itsenäisemmin. Isojako ei vaikuttanut paljon Kuoreveden tilojen sijoitteluun, sillä seutu oli harvaan asuttua ja talot sijaitsivat valmiiksi kaukana toisistaan. Kertteen talojen paikkoja muutettiin jonkin verran. Tiheämmin asutuilla seuduilla saatettiin taloja siirrellä paljonkin, jotta jokaisella talolla olisi ollut peltoja ympärillään. Kertteen ja Palsinan kohdalla jakoa tehtiin vuosina 1819, 1829 ja 1849.

Kertteen jakokunnan talot isojaon jälkeen: 

1:1 Tuomaala 251 ha 
1:2 Peijari 106 ha
2:1 Yrjölä eli Uotila 148 ha
2:2 Lehto 39 ha
2:3 Eerola 125 ha
3 Lapinniemi 262 ha
4:1 Iso-Jussila 184 ha
4:2 Vähä-Jussila 247 ha
5 Autio 507 ha
6 Palsina 1277 ha
7 Sakari 717 ha


Yleisimmät viljalajit olivat perinteisesti ruis ja ohra. Sitten alettiin viljellä kauraa, ja viimeiseksi vehnää, Palsinalla vasta 1920- ja 1930-luvuilla. Sähkön tulo Palsinalle vuonna 1953 helpotti maataloustöitä. Myllyyn ei tarvinnut lähteä kilometrien päähän, sillä sähköllä pyöritettiin kotitarvemyllyjä. Myös traktorit ja muut koneet muuttivat maatalouden harjoittamista.

Karjanhoito kuului jo varhain Palsinan ja Kertteen tilojen elinkeinoihin, sillä karjanlantaa tarvittiin pelkästään jo peltojen lannoittamiseen. Kun heinää alettiin kylvää karjan ravinnoksi 1900-luvun alussa, karjatalous muuttui tehokkaammaksi. Karjaa oli joka talossa. Vuonna 1930 Lapin talossa oli neljä hevosta, 15 lehmää, kaksi sonnia, kolme sikaa, 17 lammasta ja kahdeksan kanaa. Palsinalta ja Kertteeltä myytiin 1900-luvun alussa voita Mänttään ja Jämsänkoskelle. Kylien taloja oli osakkaana vuonna 1924 perustetussa Mäntässä toimineessa Kuoreveden-Mäntän Osuusmeijerissä. Teiden parannuttua maitoa lähdettiin kuljettamaan sinne. 1950-luvulla maitotonkat kulkivat linja-auton perässä, 1960-luvun alusta alkaen kuorma-autolla.

Kuluvalla vuosituhannelle lehmiä on enää Nisulassa ja Perällä. Karjan pääluku tosin ei ole välttämättä vähentynyt, sillä tuotantoyksiköt ovat suurentuneet.