Syntyi 20.1.1852 Jämsässä kuoli 79-vuotiaana 13.3.1931 Puoliso Albertiina (Tiina) syntyi v. 1851 ja kuoli v. 1906. Avioliitosta 2 tytärtä ja 3 poikaa.
Perhe asui Koskenpäällä Survokosken partaalla noin kuuden hehtaarin suuruisella maatilalla. Joonas Blom ja hänen poikansa olivat hyvin laajalti tunnettuja puutyön taitajia. Joonas valvoi useiden kansakoulujen rakennustöitä. Hän teki myös poikansa kanssa tarvittavat kalusteet ja muut rakennuspuusepäntyöt. Joonas teki myös eräiden tyylirakennusten koristelaudat- ja listat useille rakennuksille Jämsässä.

Joonaksella oli kotonaan puusepänverstas, jossa hän teki käsityönä huonekaluja ja sorvasi niiden osia tilauksesta. Hän toimi myös kansakoululla poikien käsityön tunneilla puutyönohjaajana. Joonas oli paikkakunnalla pidetty nikkari ja tietomies. Hän harrasti nuoruusvuosinaan urheilua ja oli mm. mestari ampuja. Lisäksi hän harrasti myös viulunsoittoa.

Syntyi 23.8.1860 Petäjävedellä, joka tuolloin oli vielä osa Jämsää. Kuoli 72-vuotiaana 19.7.1931 leskenä. Puoliso Anna Leena Kallentytär syntyi 23.1.1848 Jämsässä ja kuoli 80-vuoden ikäisenä 12.2.1928. Avioliitosta oli kaksi lasta Huugo s.1892 ja kuoli 1954 ja Eemil s.1894 ja kuoli 1972 Jämsänkoskella.
Eemilin pojalle Paavo Saariolle oli kerrottu, että jo Petäjävedellä Saravan talon poika Herman, oli opettanut Sakeus saarion puusepäksi. Herman oli Paavon vaari. Tuon jälkeen 23.3.1891 Sakeus Saario muutti Petäjävedeltä melkein Jämsänkosken keskustaan Vierelän kylään torppariksi Peltomaa-nimiseen torppaan. Tilalla oli pinta-alaa noin 40 ha ja siitä maksettiin veroa Rusthollin isännälle Otto Seppäselle. Torpassa pidettiin mm. lehmiä ja hevosta. Siellä oli myös nikkariverstas, jossa tehtiin kaikenlaisia huonekaluja käsityönä.

Työssä verstaassa oli itse omistaja Sakeus Saario ja hänen apunaan oli ajoittain verstaasta toiseen vaeltava nikkarin kisälli, sekä myöhemmin siellä oli opissa Sakeuksen poika Emil Saario. Verstaan toiminnan toiminnan ensimmäisten vuosikymmenten aikana, kun verstaasta valmistui hevoskuorma keinu -ja istuintuoleja. Valmistuksen jälkeen kuorma vietiin Jyväskylän torille myyntiin. Lisäksi huonekaluja tehtiin myös tilaajille.
Paavo Saario on tallentanut vaarinsa Sakeus Saarion kaikenlaisia puusepän työkaluja mm. poljettavan puusorvin, jossa on suuri vauhtipyörä, sekä vaarin omatekoisen poljettavan harmonisoittimen. Tällä harmonilla Sakeus soitti virsi musiikkia. Paavo on arkistoonsa tallentanut myös vaarilleen tulleita kirjeitä, joista ilmenee Sakeus Saarion harrastuksia. Hän oli mm. Palovakuutusyhtiön asiamies ja toimi joskus myös kuolinpesän toimitusmiehenä. Näiden harrastusten lisäksi Sakeus oli myös uskonnollismielinen, hän toimi myös matkasaarnajana Keski-Suomessa, ajoittain hyvinkin laajalla alueella Saarijärvellä asti.

Syntyi 27.5.1864 Jämsän Partalassa ja kuoli 16.7.1921 Vaimo Matilda Kallentytär syntyi 19.3.1861 Petäjävedellä. Vaimo muutti Jämsänkoskelle vuonna 1925 leskenä. Heidän avioliitosta oli 9 lasta.
Rakennusmestari Eino Pihlajarinteen mukaan oli Kalle V. Pihlajarinteen isäpuoli nikkari Gröngvist, Kerkkolan talon Kivelän torppari. Sittemmin sekä torppa, että torpan pirtissä toiminut nikkarinverstas siirtynyt Kalle V. Pihlajarinteelle. Kivelän torpasta käytettiin myös nimeä Nikkarila.
Verstaassa tehtiin mm. keinutuoleja ja muita huonekaluja sekä rukkeja, kärrynpyöriä, ruumisarkkuja ja tupakoitsijoille sorvattiin piippuja. Tuolta ajoilta kuuluu myös nimi ”Piippuvarvari Pihlajarinne”. Verstaassa oli vain jalalla poljettava puunsorvauskone, joten se oli käsityöverstas. Myös jo tuohon aikaan tehtiin paljon sorvattuja osia huonekaluihin.
Pihlajarinteella oli ajoittain vieras työntekijä. Helsingistä v.1909 muuttanut, myös erikoisesti sorvaustyöhön opin saanut Niilo Patinen. Niilo muutti vuoden työssä olon jälkeen Jämsän keskustaan Gunnar Eklundin puusepänverstaaseen entiselle seurahuoneelle.

Pihlajarinteellä huonekaluihin sorvattujen osien jatkuva tilaaja oli seurakunnan kirkon suntio Nestori Salminen, joka syntyi vuonna 1872 ja kuoli 85-vuotiaana. Hänellä oli avioliitostaan useita lapsia. Salminen teki suntion toimensa ohella huonekaluja tiluksesta omassa asunnossaan. Hän kävi myös rakennuksilla tekemässä puusepän ja kirvesmiehen töitä.
Todettakoon vielä, että Vanhan Jämsän historian mukaan Kalle Pihlajarinne osallistui yhteiskunnalliseen toimintaan Jämsässä mm. käsityöläiskoulun toimimiehenä ja hän oli ainakin ensimmäisessä kunnan valtuustossa. Siihen valittiin ensimmäiset jäsenet v. 1908.

Hänet tunnettin paremmin nimellä Pyörä Toivonen. Syntyi vuonna 1870 Kuhmoisten Ouninpohjassa Kankaanpään torpassa. Hän kuoli 70-vuotiaana. Puolison nimi oli Edla ja avioliitosta oli 7 lasta.