This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Toivo

Kuva: Hannu Koskisen kokoelmaViipurin konepaja rakensi rautaisen Toivo-laivan Vesijärven rannassa talvella 1871 jämsäläiselle patruuna Severus Konkolalle. Alus oli 18 m pitkä ja siinä oli 10 ihv:n höyrykone. Alun perin alus rakennettiin hinaajaksi, mutta siirrettiin melko nopeasti matkustaja- ja rahtiliikenteeseen.

Alkuaan laiva oli umpinainen. Aluksessa oli peräsalonki, johon mahtui kymmenkunta matkustajaa. Laiva tuli maksamaan 27 280 silloista markkaa.

Höyrylaiva Toiwo, risteilylippuToivo liikennöi pääasiassa Jämsän ja Lahden väliä ja sillä tehtiin myös satunnaisia
 kirkkomatkoja. Ainakin vuonna 1872 aluksen kerrotaan tehneen matkoja jopa Lahdesta Jyväskylään. Heti valmistuttuaan Toivo osoittautui tärkeäksi seutukunnan laivaliikenteelle.

Kovan kysynnän ja tiukan kilpailutilanteen takia Toivoa jatkettiin 1888 - 1889 Vitikkalan rannassa, jossa Konkolalla oli telakka. Nyt aluksen pituudeksi tuli  22 metriä, leveytdeksi 3,76 metriä ja syväyttä sille tuli 2,03 metriä. Samalla laivaan vaihdettiin isompi kone. Uusi höyrykone kehitti 40 ihv.

Toivo lopetti satunnaiset kirkkomatkat ja siirtyi säännölliseen Jämsä - Lahti-liikenteeseen.

Kuva: Hannu Koskisen kokoelmaVuoden 1916 aikataulujen mukaan Toivo ajoi osan matkoistaan myös Jämsänkoskelle asti.

Myöhemmin alus muutettiin moottorilaivaksi. Se liikkui Päijänteellä aina vuoteen 1922, jolloin se upposi. Laiva nostettiin ylös, mutta se ei liikennöinyt enää. Ainakin vuoden 1930 kanavatilastoista näkyy, että Toivo oli vielä liikentessä, mutta muutettuna 24 tonnin lastialukseksi.