Varsinaisina aloitteentekijöinä Jämsän työväenopiston perustamisessa olivat liikkeenharjoittaja Heikki Ekman, maanviljelijä Johan Tavisalmi ja rakennustyömies Aleksi Lehtonen, jotka allekirjoittivat asiaa koskevan, Jämsän kunnanvaltuuston puheenjohtajalle osoitetun 24. helmikuuta 1946 päivätyn kirjeen. Opistohankkeen kärkimiehenä on täällä pidetty etenkin suutari Ekmania, joka oli kunnostautunut ärhäkkyydestään tunnetun Partalan työväenyhdistyksen puheenjohtajana jo 1920-luvun puolimaissa. Poliittisella tasolla työväenopiston perustamishankkeeseen Jämsässä vaikuttivat ilmeisesti sosialidemokraattien ja kansandemokraattien kärhämöinnit ja halu kasvattaa vaikutusmahdollisuuksia.

Aloitteentekijöiden kirje on merkitty saapuneeksi Jämsän kunnanvirastoon 5. maaliskuuta 1946. Se johti valtuuston asettamaan toimikunnan työväenopiston perustamismahdollisuuksia selvittämään. Tietoja hankittiin ainakin Mäntästä, koska sieltä on 18. huhtikuuta merkitty Jämsän kunnallislautakunnalle saapuneeksi kirje, jossa Mäntän työväenopiston johtaja U. K. Reinikainen teki selkoa sikäläisen opiston toiminnasta. Jämsän opistohankkeessa edettiin nopeasti, sillä jo 3. heinäkuuta toimikunta ehdotti kunnallisen työväenopiston perustamista Jämsään. Rivakkaan valmisteluvauhtiin vaikutti ehkä se, että naapurikunnan puolella Jämsänkoskella oli työväenopisto toiminut tuolloin jo useita kuukausia.

Jo kesällä 1946 Jämsän työväenopistosuunnitelman puuhamiehet kirjelmöivät Osuusliike Sepon johtokunnalle esittäen, että "jos työväenopisto alottaa toimintansa ensi syksynä, johtokunta luovuttaisi Kansallistalon juhlasalin talvikautena kerran kuukaudessa sunnuntaina päivällä päivänkysymysten opintopiiriä varten". Tähän pyyntöön tuli ytimekäs ja konstailematon vastaus suoraan hakemuspaperin alareunaan kirjoitettuna: "Huoneuston saa käytettäväksi. Jämsä 19.6.1946. Osuuskauppa Seppo r.l."
Jämsän yhteiskoululle osoitettu hakemus sen sijaan ei johtanut tulokseen: rehtori Lahja Reponen joutui toteamaan, että koululta ei löydy opistolle tilaa.

Samaan aikaan hanke eteni Jämsän kunnallishallinnossa: asioita valmistellut kunnallislautakunta puolsi uuden oppilaitoksen saamista paikkakunnalle ja 27. heinäkuuta 1946 kunnanvaltuusto päätti 15 äänellä seitsemää vastaan kunnallisen työväenopiston perustamisesta. Tämän jälkeen hyväksyttiin yksimielisesti varojen myöntäminen opiston toimintaa varten ja valittiin kunnallislautakunnan esityksen mukaisesti jäsenet johtokuntaan: liikkeenharjoittaja Heikki Ekman, liikeapulainen Eino Haggrén, emäntä Selma Hakonen, opettaja August Huurre, opettaja Ester Irpola, toimittaja Lauri Järvinen, opettaja Konsta Kondratjew, rouva Aune Nieminen ja rovasti Kaarlo Ristikankare. Varajäseniksi tulivat maalari Arvo Aaltonen, liikkeenharjoittaja Viljo Heponen, asutusneuvoja Kalle Laakso, pienviljelijä Evald Salonen sekä maisteri Esko Tapio.

Valtuusto määräsi Heikki Ekmanin kokoonkutsujaksi vastavalitulle johtokunnalle, jonka tuli ensimmäisenä työnään valmistella ohjesääntöasiat. Opiston ensimmäiseksi rehtoriksi nimitettiin Jokivarren kansakoulun opettaja Aarne Halima, joka hoiti tätä tehtävää sivutoimisesti vuonna 1951 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Halima järjesteli opintopiirejä aluksi Seppolan keskustaajamassa sekä Partalassa, Sammallahdella ja Juokslahdella.