1600-luvun alku oli sotaisaa ja se näkyi myös Kuorevedellä ankarina veroina ja sotaväenottoina. Suinula selvisi vähemmällä, sillä koko kylä oli läänitetty 1500-luvun lopussa Kangasalan Liuksialan kartanon omistajalle sotamarsalkka ja valtaneuvos Åke Tottille. Savon tila oli Tottin suvun omistuksessa todennäköisesti vuoteen 1681.

Siitä ei ole varmaa tietoa, siirtyikö tila suoraan tämän jälkeen Turun Akatemian verotilaksi. Se on mahdollista, sillä vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian talous pohjautui lähes alusta asti yliopiston omiin läänityksiin. Tilojen säännölliset tulot olivat välttämättömiä, jotta yliopisto pystyi ylipäänsä toimimaan.

Yliopiston 1740-luvulta suosima taloudellinen suuntaus koitui vuosisadan loppupuolella kaikkien osapuolten eduksi, kun maanviljelyksen uusia oppeja alettiin soveltaa akatemian verotiloilla. Tilojen tuotto kasvoi ja samalla kasvoivat Turun Akatemian tulot. Siitä, minkä verran näitä oppeja kulkeutui Kuorevedelle asti, ei ole tarkkaa tietoa.

Ilmeisesti tila hyötyi ainakin jossain määrin asemastaan yliopiston verotilana, jollaisena se säilyi aina vuoteen 1828. Turun Akatemia paloi vuonna 1827 tapahtuneen Turun palon yhteydessä. Keisari Nikolai I päättikin siirtää yliopiston maan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, missä se aloitti toimintansa jo seuraavana vuonna. Uusi yliopisto toimi suoraan keisarin alaisuudessa. Samalla sen rahoitusta uudistettiin, ja yliopisto luopui vähitellen verotiloistaan.