Savo on pysynyt saman suvun hallussa 1500-luvulta näihin päiviin asti. 1800-luvun puolivälissä tilaa ryhtyi emännöimään Juho Heikinpojan Amanda-niminen tytär. Hän avioitui längelmäkeläisen Otto Kustaa Helanderin kanssa. He ostivat vuonna 1857 Savon tilan Helsingin yliopistolta ja siitä tuli perintötila. Käytännössähän tila oli ollut sitä tähänkin asti.

Amandalle ja Otolle syntyi kymmenen lasta, joista taloa jatkoi vanhin poika Kustaa (s.1860). Hänestä tuli aktiivinen vaikuttaja Kuorevedellä. Hän toimi kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehenä. Hän oli myös mukana perustamassa Kuoreveden Osuuskauppaa ja pitäjän ensimmäistä kansakoulua.

Hänen aikanaan 1900-luvun alussa rakennettiin Savon nykyiset rakennukset, jotka muodostavat ehyen jugend-tyylisen kokonaisuuden. Suinulan maamerkkinä toimiva harmaakivinen
navetta ja vilja-aitta ovat valmistuneet aivan vuosisadan vaihteessa,
päärakennus vuonna 1917 sekä tiilestä ja puusta rakennettu
talli vuonna 1927.


Kiinnostavan vaiheen Savon tila koki 1930-luvulla, kun sitä isännöi Kustaa Savon poika Paavo Savo (s.1896). Maamieskoulun ja kansanopiston käynyt nuori isäntä oli kiinnostunut kaikesta tekniikasta ja seurasi tiiviisti maatalouden kehitystä ja uusimpia keksintöjä.

Savon tilalla oli jo 1930-luvulla käytössä traktori ja leikkuupuimuri. Paavo Savon toimesta tilalla panostettiin erityisesti viljanviljelyyn ja siemenviljan jalostamiseen.

Tilan yhteyteen rakennettiin vuonna 1936 Kuoreveden Vehnämylly, joka on Kuoreveden ainoa teollisíin mittoihin yltänyt mylly. Myllyn omalla Kultatähti-tuotemerkillä myytiin jauhoja ja ryynejä ympäri Suomen. Myllyn yhteydessä toimi myös leipomo.