Paavo Savon haaveena oli kehittää Savon tilan tuotantoketjua niin pitkälle kuin mahdollista. Hän panosti erityisesti vehnänviljelyyn. Savon viljanpuhdistamon virallisesti tarkastetut kylvösiemenet saivat 1930-luvulla Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseuran kauppaviljanäyttelyssä useita palkintoja.

Tilan yhteyteen vuonna 1936 rakennettua vehnämyllyä laajennettiin 1938. Miljoona markkaa maksaneessa laajennuksessa myllyyn rakennettiin nelikerroksinen tiiliosa, joka on edelleen olemassa. Myllyn katolla oli jo 1930-luvulla valomainos, ilmeisesti ensimmäinen seudulla.

Myllyyn tuotiin viljaa jauhettavaksi kymmenien kilometrien päästä Ruovedeltä, Keuruulta, Jämsästä ja Längelmäeltä asti. Vehnänviljely oli tuohon aikaan yleistymässä Suomessa, ja 1930-luvun lopun suotuisat sääolot lisäsivät entisestään kiinnostusta siihen.


Kuoreveden Vehnämyllyn oma tuotemerkki oli rekisteröity Kultatähti-nimellä. Kultatähti-jauhoja ja ryynejä myytiin ympäri Suomen. Savolla oli jopa oma myyntiedustaja, joka kiersi esittelemässä ja myymässä tuotteita. Eräs suurimmista yksittäisistä ostajista oli Jyväskylässä toiminut Ruthin leipomo, johon jauhot kuljetettiin Savon omalla kuorma-autolla.

Myllyn yhteydessä toimi leipomo, jossa työskenteli leipuri. Leipomon tuotteita kuljetettiin myyntiin muun muassa Halliin ja leipomon yhteydessä toimi myös kahvila.