Suomalaisessa urheiluhistoriassa Jämsänjokilaakso nousee urheilun menestysperinteensä vuoksi yhdeksi maamme merkittävimmistä alueista. Menestykseen on vaikuttanut sekä seurojen tekemä laadukas työ, kunnan suopea suhtautuminen sekä esim. Yhtyneiden Paperitehtaiden ja niiden toimitusjohtajan, ns. "viimeisen patruunan" Juuso Waldenin taloudellinen tuki urheilutoiminnan hyväksi 1950- ja 60-lukujen aikana. Jämsässä ja Jämsänkoskella asuneet ja pääosin Yhtyneillä työskennelleet urheilijahuiput tekivät juurikin samoista vuosikymmenistä "kultaisia" kansainvälisen menestymisensä (sekä olympialaiset että MM-kisat) myötä. Saavutuksista hyötyivät niin Yhtyneet työnantajana kuin myös Jämsä ja Jämsänkoski urheilijoiden kotipaikkakuntina.

Ajatus paikkakunnan omasta urheilumuistomerkistä syntyi välittömästi sen jälkeen, kun Jämsänkosken Ilvestä suurimpien voittojensa aikana edustaneen Veikko Hakulisen patsas paljastettiin Valkeakoskella v. 1994. Teuvo Vuorenpään esittämän idean tasolta päästiin nopeasti toimeen, ja sekä seurojen että kaupungin toimijoista koottiin erityinen merkkitoimikunta. Sopimus reliefin kasvokuvien valmistuksesta tehtiin Jämsänkosken venäläisestä ystävyyskaupungista Kontupohjasta löytyneen kiviveistämön, Tod Sandalin, kanssa.

Kaikkiaan noin 25 000 markkaa kustantanut hanke rahoitettiin elokuussa 1995 alkaneella kansalaiskeräyksellä, joka sai paikallisessa mediassa kohtuullisesti huomiota ja jota koordinoi Jämsänkosken Ilveksen hiihtojaosto. Reliefin suunnitteli mainospäällikkö Martti Hänninen, joskin kireästä aikataulusta johtuen alkuperäisiin luonnoksiin tehtiin joitakin muutoksia suunnittelijan hyväksynnällä. Myös alunperin reliefin materiaaliksi kaavaillusta punagraniitista jouduttiin luopumaan. Kuuden kasvokuvan (Kyösti Lehtonen, Urpo Korhonen, Väinö Huhtala, Tapio Mäkelä, Veikko Hakulinen ja Jorma Kortelainen) ja Jämsänkosken vaakunan kokonaisuuden pystytti tuolloisen Koskihotellin pihaan muurari Veikko Lehtonen. Käytännön järjestelyistä vastanneen liikuntasuunnittelija Aimo Mäkisen työ palkittiin, kun Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi yksimielisesti olympiarenkaiden käyttöoikeuden reliefiin.

Kuuden olympiavoittajan ja –mitalistin muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 29.9.1995 Koskihotellin pihassa. Itse juhlakaluista paikalla olivat kaikki v. 1987 menehtynyttä "Köpi" Lehtosta lukuunottamatta, ja Suomen Olympiakomitean tervehdyksen paikalle toi pääsihteeri Kosti Rasinperä. Samana päivänä Lehtosen hautakiveen Miekkainpetäjän hautausmaalle lisättiin niin ikään olympiarenkaat. Reliefin vihkiäistilaisuutta juhlistamaan avattiin näyttely Oslosta Innsbruckiin Jämsänkosken Taidetalolle, missä puolestaan syvennyttiin 14 olympia- ja 15 MM-mitalia voittaneen joukon edesottamuksiin ja jämsänkoskelaiseen urheiluhistoriaan mm. palkintojen, ansiomerkkien ja varusteiden kautta.

Kaupunki ja kansalaistoimijat tekivät lyhyessä ajassa huolellista ja ahkeraa työtä ja saivat aikaan muistomerkin, jota kuvattiin 1990-luvun puolessavälissä ainutlaatuiseksi koko maailmassa. Hankkeeseen uhratun työpanoksen suhteen olikin sääli, että Koskihotellin konkurssin myötä reliefi jäi pahasti syrjään yleisön ja kuntalaisten katseilta. Muistomerkkiin hakatut urheilijoiden aktiivivuodet herättivät myös heti reliefin paljastuksen jälkeen kritiikkiä, sillä näiden katsottiin muistuttavan liiaksi hautakivien synnyin- ja kuolinvuosia. Niinpä alkuperäiset vuosiluvut vaihdettiin kunkin urheilijan huippusaavutuksista kertoviin teksteihin.

Teksti: Mikko Mäkinen
Kuvat: