Severus Konkola rakennutti uuden laivan Viipurin konepajalla ja se tuotiin osina Lahteen. Vesillelasku tapahtui 12.8.1875 ja laiva sai nimekseen Jämsä. Se oli 30,7 metriä pitkä ja oli varustettu 45 ihv:n höyrykoneella. Laivalle tuli hinnaksi 80 000 silloista markkaa.

Varsinaiset kulkuvuorot Jämsä aloitti kesällä 1876. Alus liikennöi Jyväskylä - Lahti väliä viisi kertaa viikossa, poiketen myös Jämsän Patajoelle. Myöhemmin se liikennöi jo Jämsän kirkolle saakka.

Alkuvuosina Jämsän kannattavuus oli aika heikkoa.  Käytännössä Konkolan hyvin menestyvä Toivo pitikin Jämsää taloudellisesti pystyssä.

Vuonna 1878 alkoivat  Jämsän onnettomuudet, joista se tuli myöhemmin kuuluisaksi. Alus ajoi 10. elokuuta kiville matkallaan Kuhmoisten laituriin. Vasta 23. elokuuta laiva saatiin irrotettua ja vietiin Lahteen kunnostettavaksi.

Vuonna 1894 aikatauluja muutettiin niin, että laiva ajoi jo kolme kertaa viikossa edestakaisin Jyväskylän ja Lahden väliä sekä kerran viikossa edestakaisin Lahden ja Heinolan väliä. Lahden ja Heinolan reittiä ajettiin vain vuoden verran, jonka jälkeen se lopetettiin kannattamattomana.

Vuonna 1900 Jämsä ajoi jälleen matalikolle Säynätsalon ja Kinkomaan välissä yrittäessään kiertää jäälauttoja. Syyskuun puolella alus joutui erittäin kovaan syysmyrskyyn, jolloin laivasta putosi yksi laivamies. Tapauksesta nostettiin oikeudenkäynti kapteeni Saarista vastaan. Myöhemmin Saarinen vapautettiin. Vuonna 1906 alus ajoi taas karille Korpilahdella.

Vuosi 1907 oli Jämsälle epäonnisin, sillä ensin alus ajoi kiville Korpilahdella 1. kesäkuuta. Lokakuun 27. päivänä se upposi Ahosaaren luona lähellä Judinsalon laituria matkustaja-alus Lainettaren tömättyä siihen. Aluksessa oli tuolloin noin 30 matkustajaa. Laiva nostettiin ylös ja se oli taas liikenteessä kesällä 1908. Veden pinta oli Päijänteessä tuolloin todella alhaalla ja Jämsä sai syvällä kulkevana laivana liikennöimiskiellon jo syyskuun puolivälissä. Vuonna 1911 alus ajoi taas karille ja sai huomautuksen ainaisista pohjakosketuksistaan.

Haaksirikot Päijänteellä kävivät niin yleisiksi, että elokuun 8. päivänä 1912 ilmoitettiin seuraavaa: Höyrylaivat Suomi, Jämsä, Toivo, Aallotar ja Lainetar vaihtavat elokuun 15. päivästä lukien yökulkuvuoronsa päivävuoroiksi.

Jämsä myytiin lahtelaiselle Höyrylaiva Jämsä Oy:lle. Uuden omistajan toimesta laivan kone ja osia kansirakenteista uusittiin vuonna 1919. Aluksesta tuli näin Päijänteen nopein. Jämsä rakennettiin kuitenkin liian korkeaksi ja se lopetti liikennöinnin jo lokakuussa 1920, jolloin laivan yläosaa madallettiin.

1923 Jämsä myytiin heinolalaiselle yhtiölle ja se sai uuden nimen Heinola II. Alus liikennöi Heinolan ja Lahden väliä aina vuoteen 1930 asti.

Jyväskylä-Päijänteen Laivaosakeyhtiö osti Jämsän ja sen nimeksi muutettiin Tehi. Heinäkuussa 1930 laiva aloitti uudella reitillä Jämsä - Suopelto - Lahti. Vuonna 1932 se myytiin Tehi Oy:lle 250 000 markalla, mutta ostettiin jo vuonna 1934 samalla summalla takaisin.

Tehi toimi erikoisessa tehtävässä vuosina 1935 - 1936, sillä se oli Päijänteellä uivana hotellina.

Huono-onnisuus vaivasi laivaa myös Tehi-nimellä, sillä vuonna 1941 se ajoi Pulkkilansalmen pohjoispuolella yhteen Rapu-nimisen hinaajan kanssa. Rapu ajoi Tehin päälle niin, että se upposi. Alus nostettiin ylös, mutta koneet myytiin ja rungosta tehtiin proomu.