Längelmäen emäseurakuntaan kuuluneen Kuoreveden kappeliseurakunnan ensimmäinen oma kirkko tai kirkkohuone pystytettiin Kirkkoniemeen todennäköisesti jo 1640-luvun aikana. Historiatietoja ei tästä kirkosta ole säilynyt, joten sen ulkoasun voimme vain kuvitella muiden tuolta ajalta säilyneiden puukirkkojen perusteella. Kuoreveden ensimmäinen kirkko ei ehtinyt palvelemaan kuin muutaman vuosikymmenen, kun seurakuntalaiset päättivät purkaa vanhan, huonokuntoisen kirkon ja rakentaa tilalle uuden. Kuoreveden ensimmäinen kirkko purettiin vuonna 1683 ja samalle paikalle nousi uusi, erillisellä kellotapulilla varustettu puinen pitkäkirkko. Perimätiedon mukaan tämä 1600-luvun lopulla rakennettu kirkko olisi ollut paikkakunnan ensimmäinen, lahjoitusvaroin rakennettu kirkko eli uhrikirkko.

Lahjoituksien eli uhrien antaminen kirkolle juonsi juurensa vanhasta tavasta, jossa kirkolle annettiin uhrilahjoja vaaran tai hädän uhatessa paikkakunnan asukkaita. Alunperin uhrilahjoilla oli sosiaalinen merkitys ja niitä antoivat lähinnä vain seurakunnan varakkaat säätyläiset. Myöhemmin, 1700- ja 1800-luvuilla, kirkkojen koristamiseen ja rakentamiseen osoitettuja uhrilahjoja antoivat myös muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset. Kuoreveden lisäksi muita uskonpuhdistuksen ajan jälkeisiä uhrikirkkoja olivat Pyhämaan Luodon vuonna 1648 - 51 rakennettu uhrikirkko sekä Oulunsalon vuonna 1664 rakennettu kirkko, joka purettiin vuonna 1872. Tällä hetkellä arvellaan uhrikirkkoja olleen maassamme viisi kappaletta.

Kuoreveden kolmas ja nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1778 - 1779. Kirkon suunnitteli ja sen rakennustöitä johti eräjärveläinen Matti Åkerblom (aikaisemmin Pärnä), joka oli tunnettu kirkonrakentaja ja erittäin taitava puuseppä. Åkerblom oli saanut oppinsa aikanaan toiselta mestarilta, Antti Piimäseltä, joka toimi kirkonrakentajana Lounais-Suomessa rakentaen länsitornillisia pitkäkirkkoja. Matti Åkerblom - kuten muutkin maamme kirkonrakentajat tuona aikana - kiersi rakentamassa kirkkoja usealla paikkakunnalla. Kirkkojen suunnitelmat piti hyväksyttää kuninkaallisessa yli-indententinvirastossa ennen niiden rakentamista. Käytännössä intendentinvirasto teki suunnitelmasta oman ehdotuksensa, joista taas kirkonrakentajana toiminut mestari teki omat tulkintansa- ja oman näkemyksensä mukaisen kirkon.

Hirsistä rakennettu kirkko on suunniteltu päätytornilliseksi pitkäkirkoksi, jossa runkohuoneen sivuille on lisätty matalammat kylkiäiset. Kirkon viereen Åkerblom rakensi myös erillisen kellotapulin, joka edustaa Keski-Suomessa tyylihistoriallisesti harvinaista lounaissuomalaista tapulityyppiä. Kellotapuli on muodoltaan kolmiosainen ja siinä on kaksi sipulin muotoista kattokupolia. Tämän tyyppistä muhkean muotoista kellotapulia on jopa pidetty Åkerblomin rakentamien kirkkojen tunnusmerkkinä. Åkerblom rakensi samanlaisen kellotapulin myös Pihlajaveden vanhaan kirkkoon (1780 - 1782). Muita lähialueilla sijaitsevia  Åkerblomin suunnittelemia ja rakentamia kirkkoja on Kuhmoisten kirkko, joka valmistui vuonna 1785. Matti Åkerblom tunnetaan ennenkaikkea Hämeen kirkkojen rakentajana 1700-luvulta.

Kuoreveden kirkkoa koristettiin vielä useita vuosia sen valmistumisen jälkeenkin uhrilahjoista saaduilla varoilla. Åkerblom teki Kuorevedelle jälkikäteen, vuonna 1815, myös alttarin ja alttarikehyksen. Kirkon sisätilojen lehterikaiteissa olevat maalaukset esittävät kahtatoista raamatun apostolia sekä Kristusta. Maalaukset teki turkulainen maalarimestari Fredrik Ellmén yhdessä oppipoikansa C. G. Söderstrandin (1800 - 1862) kanssa. Myöhemmin tunnetuksi tullut Söderstrand maalasi myös Jämsän neljänteen kirkkoon 1800-luvulla koristemaalauksia sekä Keuruun vanhan kirkon alttaritaulun, joka valmistui vuonna 1824.

Uhrikirkkoa on korjattiin lajemmassa mittakaavassa vuonna 1837, jolloin sen hirsipinnat laudoitettiin ja maalattiin punamultamaalilla. Kirkon ensimmäinen peruskorjaus tehtiin vuonna 1915 arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien pohjalta. Tuolloin myös kirkon ulkopuolen väri vaihdettiin punaisesta vaaleaksi. Samalla kirkkosalia laajennettiin liittämällä vanha sakaristo  osaksi kirkkosalia ja samalla rakennettiin uusi sakaristo kuoripäädyn jatkeeksi.

Kirkon peruskorjauksen myötä myös kirkon sisätilat paneloitiin ja samalla purettiin Matti Åkerblomin veistämä alttarilaite ja Ellménin kaksiosaisen alttaritaulun tilalle sijoitettiin krusifiksi. Kirkon ovenpielessä seissyt Willhelm Engström-Anttilan veistämä vaivaisukko poistettiin ja nykyisin se on esillä kirkon sisätiloissa. Arkkitehti Launis on suunnitellut myös Jämsän Kivipankin (1913) ja Konneveden kirkon (1921 - 1923). Hän teki myös suunnitelmat Kyyjärven kirkkoa varten vuonna 1914, mutta ne eivät toteutuneet.

Kuoreveden kirkossa toteutettiin huomattava kunnostustyö vuonna 1997, jolloin Kuoreveden uhrikirkko palautettiin takaisin alkuperäiseen väriinsä, punaiseksi. Myös muita kunnostustöitä on kirkossa tehty viime vuosina.

Lisätietoja Kuoreveden kirkosta