Maamme seurakunnat muodostuivat kirkkorakennuksen ympärille. Kunnat syntyivät myöhemmin. Etäisyys kirkolle määräsi ns. kirkkopitäjien rajat. Jämsän seutu kuului Hollolan emäseurakunnasta 1300-luvulla perustettuun Sysmän kirkkopitäjään.

Todennäköisesti jämsäläisten kirkkomatka sujui soutaen Sysmään. Jämsässä lienee ollut oma kirkkorakennus viimeistään silloin, kun pappi perimätiedon mukaan souteli kerran kuukaudessa Sysmästä Jämsään pitämään jumalanpalvelusta.

Jämsä muodosti oman seurakunnan vuonna 1442. Silloisesta alueesta on syntynyt useita seurakuntia, Korpilahti (1861), Petäjävesi (1867) sekä Jämsänkoski ja Koskenpää (1925).


Katolisella ajalla on Jämsässä ollut ainakin kaksi puukirkkoa. Pyhälle Laurentiukselle omistettu puukirkko valmistui todennäköisesti 1400-luvun lopulla.

Toinen pieni pitkänomainen katolisen ajan puukirkko sijaitsi vanhan hautausmaan pohjoislaidassa. Tästä 1600-luvulla puretusta kirkosta on tallella alttarikaappi ja joitain veistoksia. Tiedetään, että kirkkoherra Kristoffer Florinius antoi purkaa kirkon uskonpuhdistuksen jälkeen. Hänen mielestään se muistutti liiaksi katolisuuden aikaa monine messualttareineen.