Vuosisadan vaihteessa (1799) rovasti Heurlin otti esille uuden kirkon rakentamisen. Suunnitelmat tehtiin Tukholman yli-intendentin virastossa 1802, mutta rakennusmestariksi valittu kirkonrakentaja Jaakko Rijf (1753 - 1808) ehti kuolla ennen urakan alkamista. Kirkon suunnitteli lopulta A. W. Arppe (1789 - 1892) Suomen intendentinkonttorissa 1821 rakennusmestari Matti Åkergrenin (1752 - 1839) ehdotuksen pohjalta.

Sisänurkistaan viistetty ristikirkko vihittiin käyttöön 19. joulukuuta 1824. Kirkkoon mahtui parituhatta sanankuulijaa.

Koristemaalariksi turkulainen Söderstrand
Kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa 1845. Jämsän kirkkoherraksi tullut Gustaf Magnus Nordström korosti, että sisämaalaus ja etenkin alttarin koristelu tuli antaa taitavaksi tunnetulle tekijälle. Sisämaalausten toteuttajaa ei heti löytynyt, sillä seurakunta toivoi koristelua kuvin ja kultauksin. Ehdolla tekijöiksi olivat aluksi maalarikisällit Röman Jämsästä ja Ekberg Korpilahdelta. Myös monia kirkkoja maalannut ja koristellut kansanmaalari C. F. Blom jäi toiseksi, kun työ annettiin vöyriläiselle Mårten Lassukselle. Tämä lupasi tehdä osan kultauksista omilla materiaaleillaan aidolla lehtikullalla.
Myöhemmin Lassus perui sopimuksen ja kirkonkokous teki 700 hopearuplan urakan turkulaisen maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin (1800 - 1862) kanssa. Alttariseinään Söderstrandin kisällit ja oppipojat maalasivat draperiakoristeen, ikään kuin laskoksilla olevan kankaan. Katossa oli tähtiä ja raamatullisia symboleita. Seiniin tehtiin marmorointijuovia ja lehtereiden peileihin maalattiin 48 raamatullisen henkilön kuvat. Työt valmistuivat elokuussa 1848.
Alttaritaulu Jämsän kirkkoherra Gustaf Magnus Nordström tilasi 1840-luvun sisämaalaustyön yhteydessä kaksiosaisen alttaritaulun Pietarissa asuvalta Berndt Godenhjelmilta (1799 - 1881). Kun kirkkoväärti Carl Hinkala haki alttaritaulun vuonna 1846 Pietarista, sisämaalaus oli vielä kesken. Alttarilaite muodostui neljästä toskanalaisesta pylväästä, joiden yläpuolella oli päätykolmiossa kullattu aurinko. Alttaritaulun tila oli ylälaidastaan puolipyöreä.
Varoitus koreasta kirkosta Maalaustyön yhteydessä Jaakko Heikinpoika Kuorikoski rakensi kirkon keskustorniin notkolla olevan katon ja kupukattoisen suuren lyhdyn. Kun kaikki oli valmista, Uusi Suometar -lehti varoitteli kirkkoon tulijoita: "Waralla täytyy olla ensikertalaisen, ettei tuo kuvien moninaisuus saa synnyttää "löyhyyttä" saarnaa kuunnellessa."