Jämsän seurakunta valmistautui kirkkonsa 100-vuotisjuhliin. Kirkkoon hankittiin uudet 32-äänikertaiset urut. Suunnitelman kirkon koristelusta teki arkkitehti Kauno S. Kallio (1887 - 1966).

Sisämaalaukset teki keskisuomalainen taiteilija Urho Lehtinen (1887 - 1982). Kallio ja Lehtinen työskentelivät ensimmäisen kerran yhdessä Jämsän vanhassa kirkossa vuonna 1921. Vuoteen 1923 mennessä kirkko korjattiin perusteellisesti.



Suurin muutos kirkkotilassa oli alttariseinällä draperiakoristelun peittäminen ja alttarilaitteen maalaaminen uudelleen. Vaikka alkuperäinen suunnitelma ei täysin toteutunut rahavaikeuksien vuoksi, kirkon rakennuslautakunnan mielestä Jämsän uudistettu kirkko "on aistikkuudessaan ja juhlallisuudessaan asetettava ensimmäisten rinnalle Suomen maalaiskirkkojen joukkoon".

Kesäkuussa 1924 kirkon 100-vuotisjuhlan jumalanpalveluksessa saarnasi piispa Jaakko Gummerus. Pääministeri Lauri Ingman piti puheen kirkossa. Komeine kattomaalauksineen kirkko oli yksi Suomen ja Pohjoismaiden upeimmista maalaiskirkoista.


"Eri puolille kirkkoa sijoitetut rautakamiinat huolehtivat lämmityksestä. Vaikka suntio Nestor Salminen kävi monta kertaa kirkonmenojen aikanakin lisäämässä niihin halkoja, ei kirkko vain tahtonut lämpimänä pysyä", muisteli I. Henrik Hovilainen vuoden 1963
Koillis-Hämeessä vanhaa puukirkkoa.

Vanhat pöytäkirjat paljastavat, että kamiinoiden suhteen kyseltiin ratkaisuja vuonna 1920 Friisin ja Högforsin ammattimiehiltä. Lopulta heitä ei kutsuttu paikalle vaan päätettiin yksimielisesti säästää 40.000 tuolloista markkaa. Entisten kamiinoiden sijoittaminen annettiin rakennusmestari Malmbergin huoleksi.

Vajaan viiden vuoden kuluttua kirkko tuhoutui luultavasti lämmityslaitteista alkunsa saaneessa tulipalossa.