Juokslahden nuoret miehet harrastivat urheilua jo 1910-luvulla. Niskalan niityn kulmassa olivat hyppytelineet ja pituushyppypaikka, kiekko tehtiin viilikehlon pohjasta, Mustaniemen nurkalta Vuorisen kohdalle juostiin kilpaa 400 metriä.

Seuraavina vuosikymmeninä urheiluharrastuksesta huolehti Juokslahden nuorisoseura, joka järjesti talvisin hiihtokilpailuja ja kesäisin yleisurheilua. Kesäkisoissa oli miehille viisi- ja naisille kolmiottelu. Seura järjesti myös urheiluharjoituksia kesäisin joka viikko Seurojentalon pihamaalla.

Sodan jälkeen urheiluharrastus virisi uudelleen kahden urheiluseuran voimin. Jämsän Tarmon alaosastoksi perustettiin Juokslahden Veto vuonna 1945 ja Jämsän Kisailijoiden alaosastoksi Juokslahden Tempaus vuonna 1946. Kahden urheiluseuran voimalla pidettiin talvisin hiihtokilpailuja, kesäisin maastojuoksu- ja yleisurheilukilpailuja. Kummallakin seuralla oli kesäjuhlansa: päivällä urheilukilpailut, illalla iltamat tansseineen.

Yksi kohokohta oli olympiasoihdun kuljetus kesällä 1952, jolloin koko kylä kokoontui Einolan kaupan luo katsomaan soihdun luovutusta. Soihdunkantajina olivat Taito Ilmonen ja Alpo Lindeman Juokslahden Vedosta.

Veto ja Tempaus toimivat 1950-luvun alussa niin vilkkaasti, että ne yhdessä painostivat kuntaa urheilukentän saamiseksi kylälle. Kunta ostikin kentän vuonna 1955 Pahnalan alueelta. Kenttä raivattiin ja tasoitettiin. Suorituspaikkoja ei kuitenkaan rakennettu, mutta Tempauksessa virinnyt pesäpallotoiminta sai hyvän areenan.

Vedon toiminta hiipui ja loppui kokonaan vuonna 1957. Tempaus sen sijaan jatkoi toimintaansa ja laajensi sitä muun muassa tanhuihin, nyrkkeilyyn ja suunnistukseen.