This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Maamiesseurantalojen toimintaa
Uudenmaan ja Hämeen läänien maamiesseura perustettiin jo vuonna 1856 ja pian perustamisensa jälkeen se levitti toimintansa myös Jämsän viljaville maatalousalueille. Yhdistyksen tavoitteena oli toimia maanviljelijöiden kouluttajana ja tukijana sekä uusien maatalouteen liittyvien innovaatioiden levittäjänä. Yhdistys järjesti Jämsässä maatalousnäyttelyn jo perustamistaan seuranneena vuonna, 1857, mutta Jämsän alue liittyi vasta vuonna 1905 virallisesti Itä-Hämeen maanviljelysseuraan.
Jämsän maamiesseurantalo, Kansallistalo
Suurikokoinen lautavuorattu hirsirakennus ja sen taitteinen aumakatto olivat ajan muodin mukaisia. Rakennuksessa oli valmistuessaan jugendin tyylipiirteitä ja viitteitä kansalliseen perintöömme sekä kirkkoarkkitehtuuriin ruusuikkunoiden ja sipulin muotoisen tornipäätteen kautta. Tyypillistä jugendia olivat kolmiosaiset ikkunat sekä kattomuotojen moninaisuus. Rakennus purettiin keskustasta kuitenkin 1980-luvun aikana. Pienviljelijät ryhtyivät perustamaan omia pienviljelijäyhdistyksiään 1920-luvulta lähtien. Hopsun maamiesseurantalo
Hopsulaiset tekivät maamiesseurantalon osakeyhtiöpohjalta. Kyläläiset ostivat rakennukseen osakkeita ja näin rahoittivat sen siirron ja rakentamisen. Vastineeksi he saivat osuuden seurantalosta. Jämsänkosken maamiesseurantalo
Valmistuttuaan rakennus sai lempinimekseen Mullipirtti. Lautaverhoiltu hirsirakennus on maalattu keltaiseksi ja sen eteen on rakennettu avokuisti, joka vie narikkatilaan. Sisätiloihin on rakennettu näyttämö ja sali sekä keittiö. Pellon keskellä, puuston suojaamassa saarekkeessa ja Haaviston vanhaa kyläkauppaa vastapäätä sijaitseva maamiesseurantalo on yhä suosittu kesäjuhlien viettopaikka. Kuokkalan maamiesseurantalo
Kuokkalan seurantalo on valmistunut vuonna 1915 maamiesseuran taloksi Lahdenkylälle, Kuorevesi-järven rannalle. Nykyään seurantalon vieressä sijaitsee Kuoreveden kotiseutumuseo. Maamiesseurantalo on rakennettu hirrestä ja valmistumisajankohdalleen tyypillisesti rakennuksessa oli jugend-tyylin vaikutteita, jotka olivat nähtävissä ikkunoiden muodoissa, päätykolmioissa ja muissa koristeaiheissa. Rakennus on säilynyt hirsipintaisena näihin päiviin saakka. Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka ja suosittu juhlatila aina 1980-luvulle saakka, jolloin toiminta hiljeni hetkeksi.
Nykyisin Kuokkalan seurantaloa kunnostaa ja pitää yllä Pohjois-Kuoreveden kyläyhdistys, joka kattaa Lahdenkylän, Ylöveden, Joensuun, Runttimäen ja Kaltila- Kavalan kylät. Yhdistys oli ennen vuoden 2001 sääntömuutosta nimeltään Kuoreveden maamiesseura. Lisätietoja: Kuokkalan seurantalo Teksti: Saija Silén Lähteet: Ahlstedt, Hannu: Kotikuntani Jämsänkoski. Jämsänkosken koululautakunta 1984. Aro, Jorma: Seurantalo - Mahdollisuuksien talo, kylän ja kunnan kulttuurikeskus. 1989. Hänninen, Helena (toim.): Kuoreveden Kirja. Jyväskylä 1991. Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia. Valkeakoski 1986. Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974. Kuusisto, Seppo: Jämsän historia osat I ja II.Vammala 1989. Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962 Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963 |