Korpilahdella 1883 syntynyt kirjailija Auni Nuolivaara ponkaisi laajempaan kirjallisuuden ystävien suosioon voitettuaan vuonna 1936 kansainvälisen romaaninkirjoituskilpailun Suomen osuuden teoksella Paimen, piika ja emäntä. Pienen Katri-tytön vaiheista kertova, maalaismiljööseen sijoittuva kehitystarina päihitti mm. Maria Jotunin myöhemmin varsin kuuluisaksi tulleen Huojuvan talon. Alkuaan laulajana ja musiikinopettajana toimineen Auni Nuolivaaran kirja sai palkintoraadilta kiitosta dramaattisesta sommittelusta ja kansanperinteen taitavasta hyödyntämisestä. Todenmukaisesti kuvatut työtavat, ihanteellinen ihmiskuva ja historiallisuus tekevät kirjasta kiinnostavan, Katrin elämän ankaruus koskettavan. Mika Waltari onkin todennut, että "Paimen, piika ja emäntä on yksinkertainen, hyvä ja kaunis kirja".

Vuonna 1972 Tampereella kuollut Auni Nuolivaara julkaisi kaikkiaan alun toistakymmentä romaania, joista osa oli lyhennelmiä menestysteoksesta. Paimen, piika ja emäntä -teos on käännetty mm. viroksi, saksaksi, hollanniksi, latviaksi, unkariksi ja japaniksi. Teos täydentyi trilogiaksi 1937 ilmestyneellä kirjalla Isäntä ja emäntä ja vuotta myöhemmin valmistuneella teoksella Päivä ja ehtoo. Useille kielille käännetty teos on myös filmattu Oriveden Päilahdessa 1940-luvun lopulla, ja siitä on esitetty vielä 1980-luvulla tv-sarjaa Japanissa.


Auni Nuolivaaran teos pohjautuu varsin vahvasti längelmäkeläisen Kustaava Helanderin oman äitinsä elämästä kertomiin tarinoihin ja laajoihin muistiinpanoihin. Romaanin pikku-Katrin ankaran elämän tosipohjana on Västilän kylästä kotoisin olleen Elsa Yrjöntyttären elämä 1800-luvun Längelmäellä. Vaikka romaanin miljöö nimetään Kuorivedeksi, Honkamoisioksi ja Patakoskeksi, eli kirjan esikuva Elsa miltei koko elämänsä Längelmäellä. Sieltä löytyvät myös ne talot, joita teoksessa ja sen kahdessa jatko-osassa kuvataan.

Uskon voimaan, ahkeruuteen ja rehellisyyteen elämänsä pohjaava, tarinan alussa 9-vuotias Katri menestyy tehtävissään, vaikka kaipaakin kovasti äitiään, sisartaan ja isovanhempiaan. Paimenen työhönsä kirjan Katri lähtee mummun luota hänen äitinsä paettua rötöstelevää isää pikkusisaren kanssa toiselle paikkakunnalle. Paimentyttö tekee melko pikkuvanhoja havaintoja ympäristöstään, varttuu, kehittyy toimissaan, pääsee myöhemmin piiaksi ja aina emännäksi asti.

Päähenkilön esikuva Elsa joutuu samalle tielle Attilan kylän Sänkiperän torpasta. Kun kirjan Katri lähtee piiaksi naapuripitäjään Junttolaan, lähti 1800-luvun Elsa Kuhmoisten Venttolaan. Monien mutkien kautta Elsa palasi miltei lähtösijoilleen Västilän Myllymäen sitkeäksi ja tarkaksi emännäksi. Romaanissa Katrin kotitalon Ruuhiniemen kuvauksessa yhdistyvät tosielämän Uuhiniemen Mattilan ja Västilän Myllymäen piirteet.

Kun Kustaava Helander pyysi Puharilan koulussa opettajana toiminutta Aili Jaakkolaa kirjoittamaan muistiinpanojen pohjalta Elsa-äitinsä tarinan, tämä kieltäytyi vedoten kahteen seikkaan: Aili Jaakkola arveli olevansa kykenemätön niin laajaan tehtävään ja toisaalta hän pelkäsi kirjan koskettavan liian läheltä monia längelmäkeläisiä. Monet suvut varmasti löytävätkin trilogian sivuilta tutunoloisia henkilöitä, paikkoja ja tarinoita.

"Uskon, että ehtooni on tullut ja että elämän kirjavan nauhan rannut alkavat haaleta minunkin kohdaltani! Sillä mikäs muu se kirjava nauha olis ollut kuin tämä elämä kirjavine vaiheineen!"

Teksti
Leena Lähdesmäki

Lähteet
Nuolivaara, Auni. Paimen, piika ja emäntä.
Pessi, Seija. Muistiinpanoja Myllymäen suvun vaiheista.
Tarkka, Pekka. Otavan historia.

Memmu Limnell: Auni Nuolivaara "maailmalla"  

Japanissa on tehty kahdesta suomalaisesta tarinasta animea eli japanilaista piirrosanimaatiota. Toinen on Muumit ja toinen tämä Paimen, piika ja emäntä -tarina. Se on japanilaisittain Makiba no shoujo Katori eli Katri pieni paimentyttö. (Katori, jap. =Katri) Englanniksi nimi kulkee Katri, girl of the Meadows. Anime -jaksoja on tehty 49 kappaletta ja ne on saatavilla DVD:nä ainakin Japanissa. Sarja ilmestyi World Masterpiece -sarjassa 1984. Samassa sarjassa on julkaistu muitakin eurooppalaisia tarinoita, kuten Pikku Heidi, jne.

Varsin hauskaa katsottavaa; japaniksi puhuvia pellavapäivätä , niin tutun hämäläisissä maisemissa ja Jean Sibelius soi taustalla. Sarjan omat tunnarit ovat kauniita pikkulauluja: Love with you sekä Kaze no Komoriuta. Ohjaajan nimi on Hiroshi Saito.

Japanista on selvästi käyty tarkastelemassa paikallisia maisemia. Ihan on kuin Vilkkilästä järvenselkää ja kirkkokin muistuttaa Längelmäen puukirkkoa. Katrin lisäksi sarjassa seikkalee Aapeli, Katrin koira, Martti, Akki (=ukki), jne. Pellavaa kehrätään ja karhut hätyyttelevät karjaa. Kertakaikkisen hellyttävää katsottavaa!

Kuvat
Kustannusosakeyhtiö Otavan kuva-arkisto, K. V. Miettinen