Berndt Abraham Godenhjelm (1799 - 1881) epäröi pitkään elämäntehtävän valinnassa. Hän opiskeli lakia ja hoiti tuomarin virkaa vuoteen 1827. Taideopinnot hän aloitti Tukholmassa, josta siirtyi pariksikymmeneksi vuodeksi Pietariin. Tuona aikana hän maalasi tilaustyönä kuusitoista alttaritaulua ja neljä ikonostaasia. Pietarissa Godenhjelm omaksui venäläisen ihanteellisen ja kiiltokuvamaisen tyylin. Ajan hengen ohella tyyliin vaikutti myös ikonimaalaus.

Vuoden 1848 alussa Godenhjelm muutti Helsinkiin ja toimi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana 20 vuotta. Hakiessaan yliopiston piirustuskoulun opettajaksi hän mainitsee Jämsän alttaritaulun Kristus-teoksen: "ett af min senast i olja utförda". Siitä päätellen hän piti alttaritaulujaan edustavina. Opettajana Helsingissä Godenhjelm välitti oppilailleen Pietarissa omaksuttua venäläisen myöhäisklassismin ja biedermeiertyylin perinnettä. (Hanka)

Kirkkoarkkitehti Kauno S. Kallio (1877 - 1966) suunnitteli uransa aikana kuusi uutta kirkkorakennusta. Muutostöitä hän suunnitteli noin viiteenkymmeneen kirkkoon. Kallio oli kiinnostunut suomalaisesta rakennusperinnöstä. Uusia työtapoja ja materiaaleja käyttäen voitiin hänen mukaansa kunnioittaa perinteistä kirkkoarkkitehtuuria ja rakentaa tarkoituksenmukaisesti. Jämsän kirkon suunnittelussa perinnettä edustivat ristikirkon muoto, sisäkatteen holvaukset ja kupoli.

Taidemaalari Urho Lehtinen (1887 - 1982) teki uransa aikana koristemaalauksia ainakin 50 eri kirkossa. Taideopinnot Lehtinen aloitti Turussa. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä hänen opettajanaan oli mm. Hugo Simberg. Opiskelunsa ohessa Lehtinen työskenteli koristemaalaamoissa ja oppi siten myös koristemaalariksi.

Lehtinen muutti 1917 nälkää pakoon Jämsään, josta sittemmin Jyväskylään. Keskisuomalainen taiteilija oli varsin tuottelias. Jämsän vanhan kirkon Lehtinen koristeli klassishenkiseen tyyliin Kauno S. Kallion suunnitelman mukaan. Nykyiseen 20-luvun klassismia edustavaan kivikirkkoon Lehtinen teki koristemaalaukset kastekappeliin, saarnatuoliin, urkuparven kaiteeseen sekä ikkunamaalaukset. Raamatullisten aiheiden malleina oli tunnistettavia jämsäläisiä henkilöitä. Myös kirkon yleisvärityksessä (uudelleen maalaus 1968 - 1969) näkyy Lehtisen käsiala.