This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Samuel Hellén
Samuel Hellén syntyi Niemelän torppaan Ruovedelle vuonna 1830. Hän oli lahjakas poika ja hänellä oli kaunis laulunääni. Ruoveden rovasti pani tämän merkille ja puhui vanhemmille, että poika pitäisi saada kouluun. Vanhemmilla oli rohkeutta ja varallisuuttakin laittaa poika Tampereen ruotsalaiseen kymnaasiin. Ruotsinkielisessä koulussa ei siihen aikaan kelpuutettu suomenkielisiä nimiä ja niinpä Samuli Niemelästä tuli Samuel Hellén. Sukunimekseen poika otti saman, mikä oli Ruoveden rovastilla.
Koulukortteerissa oli piano ja talon rouva alkoi opettaa musikaalista poikaa soittamaan. Samuel oppikin silloisen tyydyttävänä pidetyn soittotaidon. Hänen haaveenaan oli opiskella papiksi ja varmaan samaa toivoivat vanhemmatkin. Opintie katkesi yllättäen, kun isä kuoli. Soittotaitoaan Samuel kuitenkin täydensi ja pääsi sitten Ruovedelle apukanttoriksi. Kuorevesi-järven ympärillä olevat alueet muodostivat Längelmäen emäseurakuntaan kuuluvan Kuoreveden kappeliseurakunnan. Samuel Hellén valittiin Kuoreveden lukkariksi 1852. Hän johti yhdeksän edeltäjänsä tavoin jumalanpalveluksissa seurakunnan virrenveisuuta esilaulajana istuen lukkarin penkissä alttarin oikealla puolella. Muina tehtävinä hänellä oli kellojen soitto, kirkon ja kirkkopihan siivoaminen sekä pappien auttaminen. Myöhemmin lukkarien piti vielä toimia välskäreinä ja rokottajina. Vuonna 1856 Samuel Hellénin toimenkuvaan tuli merkittävä muutos, kun Kuoreveden kirkko sai ensimmäiset urkunsa. Uhrikirkkona se oli saanut niin paljon lahjoituksia, että rahat riittivät tähän hankintaan. Längelmäen emäseurakunnan kirkkoherra palkkasi Kuoreveden kappeliin urkunistin, kunnes oma kanttori oppi soittamaan. Iäks muistiin jääneet niin ei kaunista, kuin on urkuin äänet jouluaamuna. Soipi virret vielä kulkiessa pois. Sillä kirkkotiellä aina olla sois. - Immin runosta Joulukirkkoon
|