Kymmenvuotiaana Immi lähti Tampereelle yksityiseen ruotsalaiseen tyttökouluun. Siellä hän sai asua sukulaisperheessä Tammerkosken rannalla. -  Immi sai tämän koulunsa käytyä loppuun 1875 ollessaan 14-vuotias.

Tampereen aikaansa Immi Hellén muisteli 70-vuotisjuhlansa kiitospuheessa vuonna 1931. Hän oli ensinnäkin kiitollinen siitä, että vanhemmat toimittivat hänet kouluun.  Edelleen hän oli kiitollinen eräälle opettajalleen, jolla oli avain lapsensydämeen. Hän oli armoitettu lausuja, joka sai runoillaan Immissä syttymään palavan halun tehdä jotakin tämän maan ja kansan hyväksi. Immi vain ei tiennyt, mitä se olisi. Kunnes sitten eräänä päivänä maisteri kertoi heille kansakouluaatteesta: kaikkien lasten olisi saatava opetusta. Ja kun hän vielä kuuli Jyväskylän opettajaseminaarista, ei hänen enää tarvinnut vaivata päätään. "Kansakoulu ja kansakoulunopettaja - niihin käsitteisiin mahtui kaikki ihanteellisuus, kaikki, mikä oli tavoittelemisen arvoista."  Immi tiesi nyt, mikä hänestä isona tulisi.

Tampereen koulun lopetettuaan Immi oli vielä liian nuori päästäkseen opettajaseminaariin.. Niinpä hän oli viiden vuoden ajan kotiopettajana, ensin Kuorevedellä, sitten Jalasjärvellä. Näinä vuosina hän kirjoitti ensimmäiset runonsa. Lukijoina saivat olla sekä kotiväki että omat oppilaat. Vuonna 1880 hänen ensimmäinen runonsa julkaistiin lastenlehti Pääskysessä. Sitä lehteä oli jo äidin aikana kotona luettu.

19-vuotias Immi Hellén suoritti Jyväskylän seminaarin pääsytutkinnon vuonna 1880 ja aloitti opintonsa. Koulunkäynti maksoi, eikä isältä ison perheen keskeltä riittänyt paljon varoja. Immi eli erittäin säästeliäästi ja ansaitsi koulurahoja tekemällä käsitöitä ja myymällä niitä. Hän lähetti myös lehdille runojaan julkaistavaksi ja sai pientä tekijäpalkkiota. Lauluna tunnetun runonsa Kellot kaikuu, joka syntyi Jyväskylän kaupungin kirkonkelloja kuunnellessa, Immi sai julkaistua kaupungissa ilmestyneessä Kristillisessä kalenterissa.